Varusmiespalveluksen suorittaneiden määrä on pudonnut tasaisesti 2000-luvun alusta. Vuonna 2000 palveluksen aloitti 29 553 miestä, kun viime vuonna palvelukseen astui 26 332 alokasta.
Maavoimien henkilöstöpäällikkö, eversti Mauri Koskela arvioi, ettei syynä ole haluttomuus palvella isänmaata.
- En pidä kovinkaan isona ongelmana, etteikö haluttaisi suorittaa kansalaisvelvollisuutta. Uskon, että tässä on taustalla ihan terveydellisiä syitä. Meillä on tässä sama ongelma kuin on muuallakin yhteiskunnassa, eli nuorison terveydentila on mennyt huonompaan suuntaan, eversti Mauri Koskela sanoo.
Euroopassa laajamittainen asevelvollisuus on yhä harvinaisempaa. Suomessakin muun muassa rauhanjärjestö Sadankomitea on ehdottanut siirtymistä vapaaehtoiseen asepalveluun asteittain vuoteen 2020 mennessä. Tässä mallissa selvästi aiempaa pienempi varusmiesten joukko varustettaisiin ja koulutettaisiin aiempaa tehokkaammin.
Koskelan mielestä yleisessä asevelvollisuudessa on huomattavia etuja.
- Varusmiespalvelus on erinomainen tapa kotouttaa uussuomalaiset yhteiskuntaan. Se tarjoaa hyviä mahdollisuuksia syrjäytymisen ehkäisyyn. Varusmiespalveluksen aikana alokkaiden kunto kohenee lähtötasoon nähden keskimäärin 15 prosenttia.
Tänään varusmiespalveluksensa aloittaville reilulle 12 000 alokkaalle Koskela antaa pari neuvoa.
- Positiivinen mieli, pilke silmäkulmassa ja jos tekee sen mitä käsketään, niin tulee varmasti mieleenpainuva varusmiesaika.