Talvivaaran alapuolella sijaitsevan Laakajärven ainoan ammattikalastajan Raimo Tervosen elanto on käynyt yhä ahtaammaksi. Kuluva kesä on ensimmäinen, jolloin hän ei ole pystynyt harjoittamaan järvessä laisinkaan katiskakalastusta.
Järvestä nousee katiskalla lähinnä enää ahvenia, jotka ovat liian pieniä koneelliseen perkaukseen. Kalastaja panee tämän nikkelikaivoksen syyksi: hänen näkemyksensä perusteella sulfaattipäästöt ovat hävittäneet ahventen ravinnoksi tarvitsemia pieneliöitä.
- Ahvenen katiskakalastus on ollut alkukesän tärkein tulonlähde. Viime kesältä meille tuli myyntitappioita yli 10 000 euroa, kun pyynti jouduttiin lopettamaan kesken. Tältä vuodelta tappioita tulee yli 20 000 euroa bruttomyyntinä. Se on ollut ammattikalastuksessa toinen tukijalka avovesikaudella, Tervonen kertoo.
Parhaillaan hän kartoittaa muita kalastuspaikkoja kotikuntansa Sonkajärven lähiseuduilta. Uusia verkkokalastuspaikkoja on jo löytynyt Oulujärvestä, mutta se ei paikkaa alkukesien tulonmenetystä. Sen vuoksi Tervonen suunnitteleekin aloittavansa rysäpyynnin esimerkiksi Keiteleellä tai Pielisellä.
Toukokuussa nousi elintarvikkeeksi kelpaamaton hauki
Kaivoksen vaikutuksista huolestunut Tervonen on lähettänyt tutkittavaksi jo useita Laakajärvestä nostettuja kaloja. Viimeksi hän lähetti Iisalmen Luonnonystävien rahoituksella laboratorioon tutkittavaksi hauen, joka oli kalastettu toukokuun lopussa.
Jyväskylän yliopiston tutkimusten perusteella kala oli elintarvikkeeksi kelpaamaton, koska siinä oli liikaa elohopeaa. Hauessa oli elohopeaa 1,2 mikrogrammaa kilossa, kun elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sallima enimmäispitoisuus on yksi mikrogramma.
Talvivaaran kestävän kehityksen johtajan, Eeva Ruokosen mukaan kaivoksen jätevedet ovat sisältäneet alle 0,05 mikrogrammaa litralta elohopeaa. Näin ollen kaivoksen päästöjen ei pitäisi näkyä aluen kalojen elohopeapitoisuuksissa.
Elohopean osalta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä siitä, että se johtuisi Talvivaarasta.
Martti Veteli
- Elohopean osalta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä siitä, että se johtuisi Talvivaarasta. Sieltä tulee varmasti osaltaan kuormitusta, joka lisää elohopean kertymistä kaloihin, mutta elohopeaa kertyy myös luontaisesti varsinkin haukiin, sanoo puolestaan Ylä-Savon Soten ympäristöjohtaja Martti Veteli, joka tunnetaan seudulla kaivoksen kriiitikkona.
Sen sijaan kaivoksen sulfaattipäästöjen vaikutusta ahventen ravintona käyttämään pieneliöstöön Veteli pitää selvänä asiana, samoin kuin kalastaja Tervonen.
"Itse en omaehtoisesti lopeta"
Toukokuussa kalastettu hauki ei ole Tervosen mukaan ensimmäinen syömäkelvoton kala, jonka hän on saanut Laakajärvestä. Viime vuonna nousseessa mateesta löytyi tutkimuksissa liikaa kadmiumia.
Kertomansa mukaan Tervonen on kysynyt kainuulaisilta terveysviranomaisilta, vieläkö järvestä nostettua kalaa saa myydä. Vastaus oli, että yksittäisten mittaustulosten perusteella kalastusrajoituksia ei ryhdytä laajentamaan. Lähempänä kaivosta kalastusrajoituksia on jo.
Kalastaja sanoo haluavansa nyt katsoa, reagoivatko viranomaiset siihen, että järvestä nostetaan myyntiin osin elintarvikkeeksi kelpaamattomia kaloja.
- Itse en omaehtoisesti lopeta kalastusta, jos ei kielletä, Tervonen summaa.
Toki jos meidän toiminta on aiheuttanut korvattavaa, on ihan selvä asia, että me korvataan.
Eeva Ruokonen
Asiakkaat ovat hänen mukaansa jo vetäneet johtopäätöksensä: sonkajärveläisille Laakajärven kala ei kelpaa edes ilmaiseksi. Laakajärven kuhaa eteenpäin myyvän jalostajan nimeä Tervonen ei suostu paljastamaan.
- En rohkene sanoa, kun järven maine on niin huono, mutta etelään ne menevät.
Uusia metalleja vaaditaan seurantaan
Vaikka kalastaja Tervonen kertookin kärsineensä kaivoksesta kymmenien tuhansien eurojen tulonmenetykset, hän ei ole ainakaan vielä perännyt Talvivaaralta hyvitystä.
Sen sijaan monia muita korvausvaatimuksia kaivosyhtiölle on jo tullut ja viranomaiset käsittelevät ne ympäristöluvan yhteydessä.
- Toki jos meidän toiminta on aiheuttanut korvattavaa, on ihan selvä asia, että me korvataan. Kalastovaikutuksia me olemme mitanneet 2008 ja 2010 ja tänä vuonna taas tutkitaan kaloista meidän toiminnan vaikutuksia ja sitä, miten ne kelpaavat syötäväksi, Talvivaaran kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen sanoo.
Kesänkään tutkimuksista tuskin saadaan Tervosta ja Ylä-Savon Soten ympäristöjohtaja Martti Veteliä tyydyttäviä tuloksia. Heidän mielestään esimerkiksi eri metallipitoisuuksia tutkitaan kalastosta ja päästövesistä liian suppeasti.
Viimeisimmässä luvassa Talvivaara velvoitettiin seuraamaan myös kadmiumin ja elohopean määrää. Ylä-Savon Sote on vaatinut tarkkailuun myös beryllium- ja toriumpäästöjä, mutta Kainuun ELY-keskus hylkäsi vaatimuksen. Talvivaaran puolelta vastaus on selvä.
- Nämä asiat tulevat viranomaiset kautta. Sen mukaan, mitä viranomaiset olemassaolevan datan perusteella käskevät seurata, se tehdään. Me tehdään vuosittain aivan valtava määrä analyysejä, toteaa yhtiön kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen.