Pimeä ja kylmä Itämeri on oikea hylkyjen aarreaitta, sillä lahottajamato ei murtovedessä viihdy. Hanko Divingin sukelluskouluttajan Hanna Halosen mukaan hylyt säilyvät Itämeressä paremmin kuin runsassuolaisissa vesissä.
- Ei tarvitse tehdä kuin muutaman kymmenen minuutin matka Hangosta merelle, niin löytyy ihan uskomattomia puuhylkyjä, jotka ovat maanneet tuolla useita satoja vuosia. Ne ovat kuin aikakapseleita, jotka vievät meidät 1700-luvulle asti. Ja jotkut hylyistä näyttävät siltä, kuin olisivat vasta eilen uponneet.
Lähes kaikki Hangon edustan hylyt ovat vapaasti sukeltajien tutkittavissa. Hylkyjen koordinaatit ja kuvaukset löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Sukellus on yhä suositumpaa
Halosen mukaan sukellusharrastus kasvattaa suosiotaan, ja tämä näkyy myös Hangossa. Suurin osa sukellusturisteista tulee pääkaupunkiseudulta, mutta satunnaisia vierailijoita on käynyt jopa Japanista saakka.
- Heinä-elokuun vaihde on meille vilkkainta aikaa. Niin meillä kuin muuallakin sukelletaan aktiivisesti, kun ihmisillä on lomat. Itämeren vesi vaihtelee, mutta viimeisen viikon aikana on ollut uskomattoman hienoja näkyvyyksiä. Pysty- ja vaakasuunnassa näkyvyys on ollut jopa 13 metrin luokkaa.
Yleensä turistit haluavat nähdä hylkyjä, mutta myös biosukelluskurssit herättävät kiinnostusta.
- Se on yllättänyt ihmiset, miten paljon hauskaa nähtävää meren pikkueliöissäkin riittää, Halonen kertoo.
Aloittelijan kannattaa varautua siihen, että Suomessa vesi voi kesälläkin olla viileää, eikä näkyvyys aina ole hyvä. Halonen kuitenkin vakuuttaa, että hyvillä varusteilla Itämeressäkin pärjää. Omalla veneellä liikkuvien tulisi kuitenkin osata ankkuroitua hylyille oikeaoppisesti, etteivät muinaismuistot vahingoitu.