Ylen A-studion maanantai-illan lähetys ilmastonmuutoksesta on herättänyt runsaasti kysymyksiä. Erityisesti on keskusteltu siitä, kuinka nopeasti ilmasto lämpenee.
Kahden suomalaistutkijan mukaan siitä, lämpeneekö maapallon ilmasto tulevaisuudessa, ei ole epäilystä huolimatta viimeisen 15 vuoden aikana havaitusta alailmakehän lämpötilojen nousun hidastumisesta.
- Alailmakehän lämpötilan nousun viimeaikainen seisahtuminen ei oleellisesti muuta pitkän aikavälin, eli seuraavien 30-50 vuoden kehitystä. Viesti on se, että suuressa kuvassa myös alailmakehän lämpötilat tulevat todennäköisesti merkittävästi nousemaan, professori Veli-Matti Kerminen Helsingin yliopistosta sanoo.
Tutkijat: Pitkän ajan muutokset oleellisia
Myös ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta huomauttaa, ettei lämpeneminen ei ole mihinkään kadonnut.
Mitä tahansa ilmastojärjestelmässä tapahtuu, 30 vuotta on se aikajänne, jossa muutoksia pitää tarkastella.
Veli-Matti Kerminen
- Iso kehitys näkyy pitkissä sarjoissa. Koko ajan ollaan menossa kohti lämpimämpää, Korhola sanoo.
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso Greenpeacesta huomauttaa, että ylivoimainen enemmistö tutkijoista pitää erittäin todennäköisenä sitä, että ilmaston lämpeneminen aiheutuu ihmisen ilmakehään päästämästä hiilidioksidista.
- Väitteitä siitä, että ilmastonmuutos on pysähtynyt, on vuosien varrella esitetty useita kertoja. Tiedeyhteisö on aina kumonnut ne, Laakso sanoo.
Vaikka alailmakehän lämpötila ei olekaan oleellisesti noussut 15 vuoteen, se ei tarkoita, etteikö ilmaston lämpeneminen olisi jatkunut, sillä alailmakehä ja ilmasto ovat kaksi eri asiaa, Kerminen muistuttaa.
- Ilmaston tilaa mitataan yli 20 mittarilla. Alailmakehän lämpötila on lähes ainoa, jossa ei näy selkeää muutosta myös viimeisen 15 vuoden aikana.
Lämpenemisen tahdista eri teorioita
Selvyyttä siitä, miksi alailmakehän lämpötila ei nouse siihen tahtiin kuin mitä hiilidioksiditasojen kasvu antaisi olettaa, ei Korholan ja Kermisen mukaan ole.
Iso kehitys näkyy pitkissä sarjoissa. Koko ajan ollaan menossa kohti lämpimämpää.
Atte Korhola
Teorioitaon monia. Puhutaan esimerkiksi tulivuorenpurkausten viilentävistä vaikutuksista, auringon aktiivisuuden vaihteluista ja lämmön varastoitumisesta meriin.
- Todennäköisin vaihtoehto on se, että lisääntynyt lämpömäärä on pääsääntöisesti hukkunut meriin. Ei kuitenkaan ole olemassa riittävän hyviä mittauksia, jotta voitaisiin absoluuttisesti sanoa, että tämä on se syy, Kerminen arvioi.
Joka tapauksessa kymmenen tai 15 vuoden aikajänne on liian lyhyt, jotta voitaisiin tehdä luotettavia päätelmiä tulevaisuudesta, Kerminen sanoo.
- Mitä tahansa ilmastojärjestelmässä tapahtuu, 30 vuotta on se aikajänne, jossa muutoksia pitää tarkastella. Ilmastomallitkin ennustavat, että 10-15 vuoden pintalämpötilojen nousun seisahtuminen on aivan normaalia.
Juttua on tarkennettu 30.7. klo 19.15: Pintalämpötilat muutettu alailmakehän lämpötiloiksi.
