Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Teräspapat ja rohkeat samoilijat keräävät parhaan mustikkasaaliin

Parhaat marja-apajat saattavat vaihdella vuosittain, ja niinpä metsän antimista hyötyy eniten se, joka uskaltautuu tutkimaan uusiakin maastoja. Kokenut keruutuoteneuvoja harmittelee nuorten vähäistä marjastusintoa, mutta ihailee metsissä ahkerasti kiertäviä teräspappoja.

Mustikan sotkemat sormet ja rasiallinen marjoja mättäällä
Kuva: Anna Sirén / Yle
Anna Sirén
Avaa Yle-sovelluksessa

Mustikkakausi on monin paikoin parhaimmillaan, ja myös metsävadelmat antavat satoa siellä missä sadetta on saatu riittävästi.

Marjojen satomäärät vaihtelevat olosuhteiden mukaan reippaastikin. Keruutuoteneuvoja Eila Smolander marjastaa Oriveden Lyytikkälässä, missä mustikkaa tulee parhailla paikoilla kymmeniä litroja samoilta mättäiltä, mutta muutaman kilometrin päässä kuivuus on kiusannut varvut lähes marjattomiksi.

- Oriveden suunnalla marjamaat ovat kaiken kaikkiaan erinomaiset, sillä täällä riittää erilaisia ja eri ikäisiä metsiä. Maaston vaihtelu parantaa satotilannetta; jos korkeammilla paikoilla ei mustikkaa ole, alhaalla todennäköisesti on, kokenut marjastaja tietää.

Rohkeasti uuteen maastoon

Mustikka kukki tänä vuonna hyvin, mutta ei monessa paikassa marjonut yhtä hienosti. Raakileita on Eila Smolanderin mukaan edelleen kypsymässä jonkin verran.

Koska "hyvä mustikkavuosi" riippuu paikasta, hyötyy satokaudesta eniten rohkea metsässä kulkija.

- Eniten saalista saa sellainen, joka osaa hyödyntää metsän eri kohdat. Pitää tietysti olla kokemusta, jotta rohkenee lähteä uusiin metsiin.

Lyytikkälän metsät ovat hyviä marjastusmaita, sillä mustikka viihtyy valoisissa sekametsissä.

- Mustikka vaatii valoisaa paikkaa marjoakseen. Esimerkiksi pellon reunoilla on usein hyvät apajat. Tuore kangasmetsä on mustikalle paras, sillä kosteutta pitää olla. Puolukka puolestaan viihtyy kuivemmissa paikoissa, Eila Smolander opastaa.

Teräspapat marjastavat, nuoria ei näy

Eila Smolanderin oma marjastusura alkoi jo pikkutyttönä.

- Aina lähdettiin isän kaveriksi marjametsään. Minulla on monta hyvää muistoa noista retkistä. Poimimme mustikkaa ja puolukkaa, ja siihen aikaan metsissä oli vielä aika lailla lakkojakin.

Metsissä pääsee ihailemaan teräspappoja, jotka vielä vanhanakin marjastavat.

Eila Smolander

Nykyään metsissä ei nuorempaa väkeä juuri tapaa.

- Harvemmin marjaretkillä nuoria tulee vastaan. Enemmän metsissä pääsee ihailemaan teräspappoja, jotka vielä vanhanakin marjastavat. Juuri eilen katselin yhtä vaaria, jolla oli toisessa kädessä suksisauva ja toisessa marjasanko.

Nuorten houkutteleminen metsään vaatisi Smolanderin mielestä metsämarjojen arvostuksen yleistä nousua.

- Suomalaista marjaa viedään jo luomutuotteena Keski-Eurooppaan. Hinta on erilainen, ja se saattaa tehdä tuotetta vetoavammaksi. Nuoret ovat kiinnostuneita ekologisuudesta ja lähiruoasta, mutta ehkä kiireisellä nykynuorella ei ole hitaaseen hommaan aikaa. Tosin minulla on mielikuva, että nuoret sienestäisivät nykyään aika mielellään.

Radio Suomen torstaiseurassa puhutaan marjastuksesta kello 14.30.

Suosittelemme sinulle