1800-luvulla Suomi oli hyvin erilainen maa kuin tänään. Valtaosa ihmisistä asui maaseudulla, ruoasta oli pulaa ja vaatteista näki ihmisen yhteiskunnallisen aseman. Yksi ero oli huomattava. Kun Suomi liitettiin Venäjään, ruotsia puhuvan väestön osuus oli 17—18 prosenttia. Jos Suomi olisi jäänyt Ruotsin yhteyteen, on mahdollista, ettei suomen kieltä enää puhuttaisi.
- Voisi ajatella, että olisimme siirtyneet puhumaan ruotsin kieltä. Ruotsia puhuvia oli aika paljon sellaisillakin alueilla, joissa ei tällä hetkellä ole ollenkaan ruotsinkielistä väestöä. Mutta jossittelun historiaa on niin paljon, että on vaikea arvioida, miten suomen kielelle olisi käynyt, sanoo Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi.
Suomen kielelle kävi lopulta hyvin. Päivälleen 150 vuotta sitten Aleksanteri II määräsi, että suomen kieli saisi virallisen kielen aseman ruotsin kielen rinnalla. Aleksanterin kieliasetus osoittautui merkittäväksi, koska se muutti käytännön kielitilannetta.
- Kieliasetus yhdessä suomenkielisen opettajaseminaarin perustamisen kanssa nosti suomen kielen ikään kuin kehittyneeksi kieleksi, Saarikivi sanoo.
Englanninkielinen koulutus uhka suomen kielelle
Saarikiven mukaan suomen kieli kuuluu 50 vahvimman kielen joukkoon. Kun puhuttuja kieliä on arviolta 6000, on suomen kielen tilanne kohtalaisen hyvä.
- Suomi on yksi niistä harvoista kielistä, jolla on mahdollista hankkia kaikkien erilaisten alojen koulutus, Saarikivi sanoo.
Haasteita kuitenkin on, vaikka päällisin puolin suomen kielen asema näyttää hyvältä. Etenkin englannin yleistyminen tieteen kielenä uhkaa suomen kielen kehitystä.
- Se on minusta pelottava asia. Jos suomi ei ole tieteen kielenä, sanaston ja kielen kehittämistyö lakkaavat. Milloin menetämme sen, mitä olemme 150 vuotta saaneet? Kärjistetysti voidaan kysyä, näemmekö viimeiset suomenkieliset luennot, sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Pirjo Sinko.
Kärjistetysti voidaan kysyä, nähdäänkö me viimeiset suomenkieliset luennot?
Pirjo Sinko
Puhekielen lisääntyminen haaste opetukselle
Ylioppilasaineita 80-luvulta saakka tarkistanut Sinko on huolissaan puhekielen lisääntymisestä. Kirjakielen virkerakenteen, tyylin ja sanaston opettaminen tulee Singon mukaan olemaan haaste kielenopettajille.
Janne Saarikivi ei näe puhekielen vahvistumista pelkästään huonona asiana.
- Käytössä on paljon kirjoitetun kielen muotoja, joita näkee esimerkiksi Facebookissa ja tekstiviesteissä. Se on puhekielen ja kirjakielen välimuotoa ja kielen normaalia kehitystä. On ihan hyvä, jos puhekielen erilaiset variaatiot elävät. Se on kielenkäytön rikkautta.