Puritaanista 1800-lukua edelsi työteliään arjen vuosisata. 1700-luvulla päivät kuluivat askareissa, mutta illan tullen kansa pääsi nauttimaan lihallisuuden iloista. Säätyyn katsomatta seksi oli luonnollinen osa arkea. Moni lapsi sai alkunsa jo kihlausaikana. Tätä ei tuomittu, olihan kihlaus sitova sopimus avioliitosta.
Naisen seksuaalisuus oli hyväksyttyä. Hedelmöittymisen mekanismia ei vielä tunnettu, joten yleisesti ajateltiin, että lapsi saa alkunsa, kun sekä nainen että mies ovat kiihottuneita. Miehen sperman piti sekoittua naisen ohuempaan nesteeseen. Jopa Itävallan hovissa raskaaksi nopeammin halunneen keisarinna Maria Teresian henkilääkäri antoi ohjeen kutittaa sulalla keisarinnan häpyä kiihottumisen maksimoimiseksi. (Kirsi Vainio-Korhonen: Ujostelemattomat - Kätilöiden, synnytysten ja arjen historia)
Papin aamenta ei jaksettu odottaa
Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen on tutkinut 1700-luvun suomalaisten rakkauselämää lukemalla oikeuden pöytäkirjoja, väestörekisterin asiakirjoja sekä tavallisten ihmisten kirjeitä ja päiväkirjoja.
Naista eivät määrittäneet irtosuhteet, vaan riuska ote työhön.
Kirsi Vainio-Korhonen
- Kirkonkirjoista voi lukea, että esimerkiksi turkulaisista porvarispariskunnista joka viides oli aloittanut sukupuolielämän ennen avioliittoa. Lapsia syntyi pian häiden jälkeen.
Euroopassa tunnettiin jo 1700-luvulla kondomit. Rahvaalle ne olivat liian kalliita. Ei-toivotut raskaudet keskeytettiin erilaisilla yrttirohdoilla, jotka aiheuttivat voimakasta pahoinvointia ja ripulointia. Käytössä oli myös elohopeaa.
- Siihen aikaan ei puhuttu abortista, vaan kuukautisten palauttamisesta.
Työteliäisyys meni neitsyyden edelle
Avioliitto solmittiin usein taloudellisista syistä ja samasta yhteiskuntaluokasta. Romanttinen rakkaus astui kuvaan vasta 1800-luvulla. Kirkko yritti suitsia esiaviollista seksiä jakamalla kirkollisia häpeärangaistuksia. Varsinkaan rahvas ei hävennyt käyttäytymistään.
Rahvas, naimaton nainen sai vapaammin olla sukupuoliyhteydessä. Tärkeämpi ihmisen määrittelyperuste kun oli riuska ote työhön.
- 1700-luvulla aviottoman lapsen saanut nainen saattoi solmia hyvänkin naimakaupan. Seksi ennen avioliittoa ei tehnyt naisesta huonoa naista, sanoo Kirsi Vainio-Korhonen.
Ylemmissä säädyissä ja erityisesti hovissa naisen vaatimuksena oli koskemattomuus.
- Avioliiton solmimisen jälkeen alkoi vapaampi rakkauselämä. Nainenkin saattoi ottaa rakastajan.
Avioliiton ulkopuolinen suhde oli aviorikos ja jos molemmat osapuolet olivat omilla tahoillaan naimisissa, oli rangaistuksena maksettavan sakon määräkin suurempi.
Rakkauselämään vinkkejä Tukholmasta
Pääkaupunki Tukholmassa tunnettiin suurkaupungin viettelykset. Runoilija-muusikko Carl Michael Bellman kuvailikin sanoituksissaan varsin rehevästi elämää 1700-luvun Ruotsissa. Hovissa puolestaan tunnettiin ihmisten erilaiset seksuaaliset taipumukset. Homous ei vielä 1700-luvulla ollut rikos.
Ei-toivottuja raskauksia keskeytettiin muun muassa elohopealla.
Kirsi Vainio-Korhonen
- Pornokin oli tunnettu käsite. Erityisesti aatelisupseerien jäämistöistä ympäri Eurooppaa on löytynyt paljon alastonkuvia ja alan kirjallisuutta. Usein luullaan, että ihmisen seksuaalinen ilmaisu olisi vapautunut vasta nykypäivänä, mutta seksiin liittyvä häveliäisyys ja naisten tiukkaan säännelty seksuaalisuus ovat 1800-luvun maailmaa. Sitä ennen elettiin reheviä vuosisatoja, jolloin seksuaalisuus oli luonnollinen osa elämää, muistuttaa Kirsi Vainio-Korhonen.