Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen mukaan Suomen taloutta vaivaa kolme ongelmaa: taantuma, julkisen talouden rakenteellinen kestävyysvaje ja heikentynyt kilpailukyky.
- Taantuma menee kyllä ohi aikanaan, kaikki teolliset työpaikat eivät palaa eikä niitä tarvitse odottaa. Mutta nämä kaksi jälkimmäistä asiaa ovat meidän omissa käsissä ja niistä pitää tehdä päätöksiä, Vartiainen sanoi Ylen Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa.
Vartiainen arvioi, että Suomella ei ole "ajan mittaan" syytä huoleen. Hänen mielestään kestävyysvaje on hoidettavissa työuria pidentämällä ja lisäämällä työllisten määrää. Kilpailukykyongelma puolestaan ratkaistaan järkevillä tulosopimuksilla, joilla hidastetaan selvästi suomalaisten ansiotason nousua.
Vartiainen suhtautuu myönteisesti siihen, että hallitus antaa elokuun budjettiriihessä etusijan rakenteellisille uudistuksille.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan ensi vuoden budjetissa täsmätoimiin on käytettävissä rajallinen rahamäärä. Hän sanoi tiistaina, että tarkkaa summaa ei ole vielä päätetty, mutta puhutaan muutamista sadoista miljoonista euroista.
- Kyllä hallitus mielestäni aivan oikein panee pääpainon rakenteellisille uudistuksille ja varmaan yrittää tehdä jotain myös tulosopimusten puolesta.
- Ihan niin kuin Urpilainen ja Katainen ovat sanoneet, eivät nämä muuta meidän talouden kokonaiskuvaa, Vartiainen kuitenkin totesi.
"Muissa Pohjoismaissa vientiteollisuus määrää tahdin"
VATT:n ylijohtajan Vartiaisen mukaan tarvitaan pikaisesti sopimus maltillisesta palkkalinjasta. Hänen mielestään on työmarkkinajärjestöjen asia hidastaa ansiotason nousu lähelle nollaa, mutta tarvittaessa hallituksen pitää paimentaa osapuolet ratkaisuun.
Vartiainen uskoo hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen löytävän asiassa sovun.
- Kaikissa muissa Pohjoismaissa on löydetty sellainen toimintatapa, että vientiteollisuus määrää tahdin ja kaikki muut sopeutuvat siihen vientiteollisuuden nousuvaraan.
Vartiainen huomauttaa, että muissa Pohjoismaissa keskusjärjestöillä ei ole enää samanlaista roolia kuin ennen.
- Samalla työehtosopimukset ovat muuttuneet joustavammiksi sillä tavalla, että neuvotellaan yksilöllisemmin työehtosopimusten sisällä. Luulen, että Suomessakin mennään ajan mittaan tähän suuntaan, hän arvioi.