Juommeko maitoa, koska se on kannattava bisnes?

Suomi on maidon kulutuksen kärkimaita. Vähempikin riittäisi, sillä valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan saamme kalsiumia keskimäärin yli tarpeen.

Maidon suosio muihin kalsiumin lähteisiin verrattuna on ilmeinen. Maitoteknologian professori Tapani Alatossavan mukaan korkea kulutus selittyy sillä, että maidon tuotanto on Suomessa kannattavaa toimintaa.

- Se mikä maatalous täällä kannattaa, on lähinnä lypsykarjatalous. Suomessa kaksi kolmasosaa maatalouden tuloista tulee lypsykarjataloudesta. Ja sitä kautta selittyy aika pitkälle se korkea kulutus, hän sanoo.

Professori Alatossava näkee myös, että virallisten ravitsemussuositusten taustalla on - maidon ravintoaineiden lisäksi - halu edistää Suomelle tärkeiden raaka-aineiden menekkiä.

- Uskoisin, että jokaisessa maassa ne elintarvikeraaka-aineet, jotka ovat tärkeitä juuri siinä maassa tuotettuina, ovat huomion kohteena. Maito tulee sitä kautta Suomessa tärkeäksi, Tapani Alatossava sanoo.

Suomalaisille viralliset ravitsemussuositukset laatii valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suositusten mukaan maitoa tulisi juoda kolme lasillista päivässä ja syödä lisäksi muutama viipale juustoa. Muihin Euroopan maihin nähden Suomen suositukset maidon osalta ovat keskimääräistä hieman runsaammat.

Terveydenhuollon ammattilaiset seuraavat suosituksia tarkasti. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Raija Kara ei allekirjoita Alatossavan väitettä menekinedistämisestä.

- Nykypäivänä maatalouspolitiikka ei vaikuta maidon kulutukseen eikä suosituksiin, hän sanoo.

Raija Kara kuitenkin myöntää, että maidolla on Suomessa erityisasema moniin muihin maihin verrattuna.

- Täällä maitoa on helppo tuottaa, se on erinomainen kalsiumin lähde ja vieläpä edullistakin. En suosittelisi karttamaan sitä, hän sanoo.

Nykyiset vuonna 2005 laaditut ravitsemussuositukset menevät uusiksi vuodenvaihteessa. Vielä voimassa olevissa suosituksissa kalsiumin lähteeksi mainitaan ainoastaan maitotuotteet.

- Uudet suositukset tulevat todennäköisesti olemaan maidon osalta samanlaiset, mutta ehkä mukana tulee olemaan oma luku kasvissyöjille ja vegaaneille, hän sanoo.

- Maito on Suomelle todella tärkeä vientituotteena, investoinneiltaan ja työllistäjänä. Minun on vaikea nähdä asiaa siitä näkökulmasta, että sitä jotenkin ylimainostettaisiin, sanoo ylitarkastaja Leena Lamminen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Maidontuotantoon ja markkinointiin satsataan valtion ja EU:n taholta suuria summia.

- Suomi on maitovaltainen maa, joten maidon tuki näkyy täällä vahvasti, Tapani Alatossava sanoo.

Kauppapuutarhaliiton mukaan maito menee tukien jakamisessa kasvisten edelle. Tämä kummeksuttaa, sillä maitoa kyllä juodaan, mutta kasviksia syödään suosituksiin nähden edelleen liian vähän.

- Maitoteollisuus on iso pelaaja verrattuna meidän toimialaan. Meidän näkyvyys on ollut pieni verrattuna maatalouden peruselintarvikkeisiin, joilla on valtavan suuria toimijoita, kuten Valio. Maatalouspolitiikka on ehkä tukenut niitä reippaammin ja ne ovat jääneet kansakunnan mieleen, sanoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Maidon juonti on hiipunut myös Suomessa. Maidon ja piimän juomisen sijasta syödään jugurttia ja juustoa. Etenkin laktoosittomien tuotteiden myynti on kasvussa. Niitä hankitaan päiväkoteihin ja kouluihin EU:n koulumaitotuella.

- Jos koulumaitotukea ei olisi, kouluissa ja päiväkodeissa tarjottaisiin ehkä vain yhtä maitolaatua. Koulumaitotuki mahdollistaa myös laktoosittomien tuotteiden hankinnan, Leena Lamminen sanoo.

Maaseutuviraston mukaan koulumaitotukea hakee 80-90 prosenttia Suomen kouluista ja päiväkodeista. Yhtä litraa tuetaan 18,5 sentillä.

- Koulumaitotuki on markkinakeino ja osa EU:n maatalouspolitiikkaa. Tuen tarkoitus on edistää maidon kulutusta ja tunnetuksi tekemistä, sanoo ylitarkastaja Katriina Mattila Maaseutuvirastosta.

Koulumaitotukea saavat koulut ja päiväkodit ovat ehdollistettuja pitämään näkyvällä paikalla Maaseutuviraston julistetta, jossa suositellaan juomaan maitoa luuston hyväksi.

Maitotuotteiden asema ravitsemussuosituksissa on niin vahva, että neuvoloiden terveydenhoitajilta ei edellytetä tietoa, millä maidon voi kalsiumin saamiseksi korvata. Maitoa välttävät perheet lähetetään ravitsemusterapeutille.

- Maito on se helpoin tapa saada tarvittava määrä kalsiumia päivässä, sanoo Helsingin kaupungin vs. neuvola- ja perhetyön päällikkö, ylihoitaja Tarja Viitamäki.

Vegaaniliiton mukaan maidon juonti ei ole välttämätöntä edes lapsille.

- Kalsiumia saa muualtakin kuin lehmänmaidosta. Päivän annoksen saa esimerkiksi syömällä kolme kourallista manteleita, sanoo varatoiminnanjohtaja Sari Komulainen.

Muita kalsiumpitoisia ruoka-aineita ovat esimerkiksi kaalit, viikuna ja seesaminsiemenet.

- Myös monet kaura- ja soijamaidot on täydennetty kalsiumilla, Komulainen sanoo.

Terveydenhuoltoalan ammattilaiset suosittelevat maitotuotteita varauksetta, vaikka ne aiheuttavat useille ongelmia.

Tiedemaailma on vakuuttunut, että intoleranssi on geeneissämme, mutta maitoallergia on edelleen suuri kysymysmerkki. Tutkijat eivät siis edelleenkään tiedä, johtuvatko maitoyliherkkyydet esimerkiksi maidon homogenoinnista, eli maitorasvan pilkkomisesta.

- Voi olla, että johtuvatkin, sanoo maitoteknologian professori Tapani Alatossava.

Myös lasten diabeteksen ja maitotuotteiden runsaan käytön yhteyttä haluttaisiin selvittää. Syy-yhteyksien tutkiminen kuitenkin junnaa paikallaan, sillä maitoteollisuus ei ole kiinnostunut tekemään yhteistyötä julkisten tutkimusinstituutioiden kanssa.

- Olemme yrittäneet vaikka kuinka monta kertaa, mutta se ei vaan onnistu. Kun teollisuus ei lähde mukaan, tutkimus ei saa rahoitusta, Tapani Alatossava sanoo.

- Suomi on hankala maa, koska meillä ei ole muita merkittäviä meijerijalostajia kuin Valio, joka on 80 prosenttia bisneksestä. Olemme hyvin pitkälle sen tahdosta riippuvaisia, hän jatkaa.