Valtiovarainministeriön eilen keskiviikkona julkistama talousarvioehdotus merkitsee toteutuessaan sitä, että valtion ja kunten yhtenlaskettu julkisyhteisöjen bruttovelka ylittää ensi vuonna 1990-luvun lamavuosien kauhistellut velkaprosentit.
Suomen julkinen velka nousee valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ensi vuonna 59,2 prosenttiin ja 2015 jo 59,9 prosenttiin bkt:sta. Tänä vuonna jäädään 57,1 prosenttiin, mikä on vain karvan alle 1990-laman velkaliemivuosien.
Julkinen velka oli edellislamassa korkeimmillaan 1994, jolloin se oli 57,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Alimmillaan julkisyhteisöjen velka on Suomen euroaikana ollut vuonna 2008, jolloin se oli noin 34 prosenttia bkt:sta. 1980-luvulla Suomen vlkaantuneisuus pyöri reilussa kymmenessä prosentissa.
Nyt Suomen velkaantuneisuus kolkuttelee samalla jo ns. emu-kriteerin rajoja.
Euromaiden hyväksymän vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan julkisen velan on pysyttävä alle 60 prosentissa maan bruttokansantuotteesta.
Budjettiehdotuksen mukaan Suomen valtionvelka nousee ensi vuonna 98 miljardiin euroon, ja lisävelkaa otetaan 6,6 miljardia euroa. Kuntien lainat nousevat ennusteen mukaan 16,3 miljardiin euroon.
Velkaantuneisuudessa Suomi lukeutuu Euroopan keskikastiin Slovakian ja Puolan kanssa. Viro oli alkuvuonna Euroopan vähävelkaisin kymmenellä prosentillaan bkt:sta. Kreikka on Euroopan velkaantunein 160 prosentin velkataakallaan. Italialla oli velkaa 130 prosenttia bkt:sta ja Portugalilla 127 prosenttia.
Ruotsilla on julkista velkaa noin 40 prosenttia ja Euroopan talousmoottorilla Saksalla 81 prosenttia bkt:sta. Periaatteessa Saksaakin pitäisi siis rangaista, koska velkaa on yli 60 prosenttia. Käytännössä ehto on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi euroyhteisössä: raippaa ei ole kaivettu esiin 60:n rajan ylityksen takia.
Päivitetty 8.8. klo 11.00: Lukuja on tarkennettu.