Sallasta Kantalahteen johtava rata olisi monien arvioiden mukaan edullisin vaihtoehto rautatieyhteyden järjestämiseksi Suomesta Jäämerelle. Sallan ja Kantalahden välistä rautatietä pitäisi rakentaa kokonaisuudessaan 80 kilometriä, josta Suomen puolelle jää seitsemän kilometriä. Radan kustannukset olisivat karkeasti arvioiden 200 ja 300 miljoonan euron välillä.
Suomessa ratahanketta ovat ajaneet erityisesti Itä-Lapin edunvalvojat, mutta naapurimaassa ajatukseen on suhtauduttu nihkeästi. Nyt ratahanketta pohtimaan on kuitenkin perustettu venäläis-suomalainen Salla-Kantalahti -ratatyöryhmä, joka käynnisti hankkeeseen liittyvän esiselvityksen heinäkuun lopussa.
Lisäksi ratahanke haluttaisiin neljän maan yhteisen Kolarctic-ohjelman pilottihankkeeksi. Tämän myötä hankkeelle saataisiin kustannuslaskelma, joka on tehty länsimaisten rahoituskriteerien mukaan.
Konsuli: myönteinen yllätys
Suomen Murmanskin konsuli Martti Ruokokoski sanoo, että venäläisten muuttunut asenne on myönteinen yllätys:
- Tämä tuli yllätyksenä, kun venäläisten asenne on ollu vastahankainen. Täällä on katsottu, että Suomen satamat alkaisivat kilpailla Murmanskin sataman kanssa, jos tällainen yhteys olisi olemassa.
Ruokokoski löytää muutoksen taustalta ainakin kaksi tekijää. Shtokmannin kaasukenttähanke on toistaiseksi jäissä, ja venäläiset etsivät taloudelliselle kasvulle uutta potentiaalia muualta. Toiseksi Murmanskin kuvernööri Marina Kovtun on ollut aktiivinen Suomeen liittyvissä projekteissa.
- Tämä on minun arvioni, mutta kun tuo Shtokmannin kaasukentän avaaminen on jäädytetty tulevaisuuteen, niin tässä on etsitty jotain uutta suuntaa kehitykseen. Kyllähän Sallan ratahanke elävöittäisi toimintaa.
- Nykyinen kuvernööri on ilmeisesti aika paljon näiden asioiden takana. Hän on ollut toimissaan Suomeen päin suuntautunut.
Taustalla myös puheet Kirkkoniemen radasta
Konsuli Ruokokoski sanoo, että Venäjällä on myös herätty Suomen haluun saada rakennetuksi rautatieyhteys Jäämerelle. Venäläisten kannalta olisi parempi, että tavara kulkisi Murmanskin kautta sen sijaan, että rata linjattaisiin Norjan Kirkkoniemeen.
Ruokokosken kanssa samoilla linjoilla on ratatyöryhmässä mukana oleva Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen.
- Yksi keskeinen asia on tämä Suomen liikenneviranomaisten teettämä pohjoisen kaivosrataselvitys, josta ilmenee, että Suomella on halu tehdä rautatieyhteys Jäämerelle. Tämä nopeutti venäläisten heräämistä, koska on muitakin vaihtoehtoja Jäämerelle kuin Murmansk. Sitten pääministeri Medvedev otti asian esille kesällä Kirkkoniemessä, Väyrynen sanoo.
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev linjasi myös tv-esiintymisessään heinäkuun alussa, että rautatieyhteyksien parantaminen Suomeen on Venäjälle hyvin tärkeää.
Laajemmassa mielessä ratahankkeen taustalla on globaali kehitys. Murmansk on pohjoisen meritien läntinen päätepiste. Kun aktiivisuus meritiellä lisääntyy, myös maayhteyksiä halutaan parantaa.
- Ottaisin tuosta tuon Koillisväylän hyvin keskeisesti. Viime vuonna meni noin 40 laivaa sen läpi ja nyt on haettu lupa yli 400 laivalle. Eihän nämä tavarat kulje, jos ei ole jouhevia yhteyksiä joka suuntaan, sanoo Kari Väyrynen.