Keskiaikatutkija Jyrki Nissi tekee väitöskirjaa kuolinhetken yhteisöllisyydestä. Hän matkustaa piakkoin Roomaan tutkimaan arkistoja, joissa ihmiset kertovat ihmeistä ja suhteestaan kuolemaan. Hattulan Pyhän Ristin kirkko ainutlaatuisine maalauksineen on hämmästyksen aihe kaikille vierailijoille. Jyrki Nissin mukaan keskiaikainen symboliikka on nykyihmiselle kätkettyä ja meiltä on kadonnut taito lukea keskiaikaisia maalauksia ja niiden symboleita.
Kaikkia suomalaisia yhdisti keskiajalla perin arkinen asia eli kuolema, johon valmistauduttiin varsin tarkkojen ohjeiden mukaisesti.
Äkkikuolema oli pahinta mitä saattoi tapahtua
- Kuolema näkyy heti, kun tulee tähänkin kirkkoon asehuoneesta. Tuossa on isona maalauksena keskiajan äkkikuoleman suojelupyhimys, Pyhä Kristoforos. Jos hänet näki päivän aikana, keskiajan pelätyin asia äkkikuolema pysyi kaukana. Keskiajan ihmisen täytyi valmistautua kuolemaan. Tuolloin oli jopa kuolemisen taito-oppaita. Ihmisen piti nimittäin kuolinhetkellä keskittyä kuoleman ajatukseen, eikä ajatella maallisia, Nissi kuvailee keskiajan kuolemankäsitystä.
Kuolemasta ei pidä vaieta
Jyrki Nissin mukaan 2000-luvulla on maassamme yritetty jälleen suhtautua kuolemaan luonnollisena tapahtumana ja murtaa tabuja. Suomeen on perustettu mm. Kuolemantutkimuksen seura. Tästä on hänen mukaansa myös hyvänä esimerkkinä Ylen ohjelma Viimeiset sanat.
- Seurasin sarjaa kiinnostuneena, sillä kuolevat eivät itsekään halunneet pistää kuolemaansa syrjään ja vaieta siitä. He halusivat pitää kuolemaansa esillä. Tämä on kiinnostavaa.
Pyhän Ristin kirkon keskiaikaiset maalaukset ovat suomalaista huipputasoa, mutta samaan aikaan Roomassa Michelangelo taituroi omia maalauksiaan. Hämeenlinnalainen keskiaikaisten kuoleman käytäntöjen tutkija Jyrki Nissi matkustaa Roomaan lokakuussa jatkamaan tutkimustyötään kuoleman ja ihmeiden parissa.