Sienestäjän kannattaa valmistautua käsittelemään sienet pian poimimisvaiheessa, jotta välttyisi ylimääräiseltä työltä. Useimmille sienille riittää irtoroskien poistaminen sekä toukkaisten ja matoisten kohtien poisleikkaaminen.
Limaisempien sienien, kuten esimerkiksi limanuljaskan, kohdalla limainen pintakerros kannattaa nylkeä tai ottaa pois jo metsässä.
Hyvistä ruokasienistä, joilla on tahmea pintakerros, kannattaa poistaa myös pinta. Sellaisia sieniä ovat muun muassa voitatti ja lehtikuusentatti. Karvarouskun karvojakaan ei tarvitse lähteä poistamaan.
- Karvat ovat samaa sientä kuin muukin sieni. Monet myös tykkäävät poistaa haperoiden pintakerroksen tai poistaa tattien pillit, mutta niin ei tarvitse tehdä, jollei huomaa näkyvää vikaa, kertoo Kuopion luonnontieteellisen museon luontopedagogi Mari Wikholm.
Wikholmin mukaan ylimääräistä vaivaa ei kannata nähdä, vaan ottaa sienet suoraan käyttöön.
Esikäsittely kannattaa tehdä heti keruupäivänä
Sienimetsältä palatessa kannattaa uhrata heti vähän aikaa saaliin käsittelyyn. Esikäsittely on suositeltava tehdä samana päivänä.
- Sienet säilyvät paperipussissa jääkaapissa seuraavaan päivään, mutta käsittelemättömiä sieniä ei kannata säilyttää paljoa pidempään, Wikholm huomauttaa.
Esikäsittelyssä sienet laitetaan pannulle ja niistä haihdutetaan liika neste pois miedolla tai voimakkaammalla lämmöllä.
Säilöntään valmiit sienet voi esimerkiksi kuivata tai pakastaa. Ohutmaltoiset sienet ja tatit sopivat kuivattaviksi. Ohutmaltoisia sieniä ovat esimerkiksi suppilovahverot ja mustatorvisienet. Paksumaltoisemmat sienet, kuten kanttarelli ja lampaankääpä, soveltuvat hyvin pakastettaviksi.
Mari Wikholmin mukaan sieniaikaa on vielä runsaasti jäljellä. Sienestämään ehtii vielä lokakuussakin ja suppilovahveroita saattaa löytyä vielä marraskuussakin.