Filosofi Timo Airaksisen mukaan Suomessa vallitseva taloustaantuma on syventänyt hyväosaisten ja huono-osaisten välillä olevaa kuilua. Onnellisuusmittauksissa suomalaiset usein ilmoittavat olevansa onnellisia. Talouden taantumisen uskotaan kuitenkin vaikuttavan ihmisten onnellisuuteen ja mielialaan.
Hyvinvointipalveluiden puute tekee ihmisen olon turvattomaksi
Timo Airaksisen mukaan turvattomuutta suomalaisille luo eniten hyvinvointipalveluiden häviäminen.
- Jos valtio ja hallitus kajoavat hyvinvointipalveluihin, on se pahin ihmisen kokema uhka, Airaksinen sanoo.
Filosofi Lauri Järvilehdon mukaan vaikeassa taloustilanteessa päättäjät yrittävät usein nostaa kansalaisten mielialaa puhumalla kannustavaan sävyyn.
- Pelkkä puhuminen ei kanna kovin pitkälle, vaan hyvää elämää tuottaa se, että ihmisille voidaan taata hyvinvointipalvelut ja valinnanvapaus, Järvilehto sanoo.
Ihmisen ei tarvitse olla aina hyvällä tuulella
Lauri Järvilehdon mukaan hyvinvoivilla ihmisillä on eettinen velvollisuus pitää huolta niistä, joiden hyvinvointi on vaakalaudalla.
- Tolpillaan olevien ihmisten tulisi omaksua sekä "yes we can" -asenne että "pidetään huolta toisistamme" -asenne, Järvilehto sanoo.
Järvilehdon mielestä ihmisten olisi hyvä jakaa myös huonot olotilat toistensa kanssa. Onnellisuus ei hänen mukaansa tarkoita vain hyvää "jee"-meininkiä, vaan hyvä elämä pitää sisällään kaikenlaisia, myös huonoja, hetkiä.
- Ihmisen täytyy saada voida huonostikin, mutta silloin meidän tulisi miettiä niitä asioita, joilla pystymme poistamaan tuon huonon olon, Järvilehto sanoo.
Nuorten valinnanvapaus tärkeää tulevaisuutta ajatellen
Järvilehdon mukaan hyvinvointipalveluiden leikkaaminen johtaa siihen, että yksilön hyvinvoinnin perusta katoaa. Tärkeää taloustilanteen elpymisen kannalta olisi Järvilehdon mielestä se, että nuoret ihmiset saisivat toteuttaa itseään haluamallaan tavalla.
- Sen sijaan, että nuorilta kysytään, minkälaisen auton he haluavat, tulisi meidän kysyä sitä, mitä nuori haluaa elämässään tehdä, Järvilehto sanoo.
Järvilehdon mukaan avainasemassa ovat koulujen opinto-ohjaajat, joiden tulisi ohjata nuoria oikeille poluille.
- Näin meillä olisi järjestelmä, jossa nuoret eivät eksyisi opiskelemaan viideksi vuodeksi jotain sellaista, joka ei heitä pätkääkään kiinnosta, Järvilehto sanoo.
Molempien filosofien mielestä kokonaisvaltaista onnellisuutta on kuitenkin mahdoton saavuttaa.
- Joinain päivinä ihminen on onnellisempi kuin toisina ja se on ihan ok, sillä yleisinhimillisen hyvinvoinnin ydin on jossain paljon syvemmällä, Lauri Järvilehto sanoo.