Suomen valtio velkaantuu, mutta Ruotsi viilaa talousennusteitaan ylös päin. Jos talouden suunta jatkuu samana molemmissa valtioissa, maiden välinen elintasoero kasvaa huikeaksi jo viidessätoista vuodessa.
- Jos emme saa kasvua aikaan, Ruotsin elintaso on noin kolmekymmentä prosenttia korkeampi kuin Suomen elintaso vuonna 2030, raportoi toimitusjohtaja Pasi Holm Pellervon taloustutkimuksesta.
Holmin tekemät laskelmat elintasoeroista pohjautuvat Euroopan komission vakausraporttiin vuodelta 2012.
- Komission ajatuksena on, että Ruotsin velka supistuu ja Suomen velka vain kasvaa. Se tarkoittaa sitä, että taantuma-aikoina Ruotsissa voidaan tehdä elvyttävämpää talouspolitiikkaa. Suomessa joudutaan ehkä leikkaamaan ja kiristämään tulevaisuudessa, Holm kuvailee maiden erilaisuutta.
Elintasoa kuvaa Holmin laskelmissa se, kuinka paljon bruttokansantuotetta kertyy asukasta kohden vuodessa.
Ruotsi on rikkaampi jo nyt
Suomen ja Ruotsin elintaso oli samoissa lukemissa vuosituhannen vaihteessa. Taloustieteilijä Holmin mukaan Suomi alkoi jäädä Ruotsin jalkoihin selkeästi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
Elintasojen välinen ero on nyt yli kymmenen prosenttia – ruotsalaisten hyväksi.
Seuraukset näkyvät jo. Ruotsissa valtio elvyttää samaan aikaan, kun meillä hallitus etsii leikkauskohteita valtion budjetista.
- Ruotsin palkkataso paranee nopeammin kuin Suomen. Myös Ruotsin verotulot kasvavat nopeammin kuin Suomessa. Sitä kautta Ruotsi voi kehittää yhteiskuntaansa ja hyvinvointipalvelujaan, Holm jatkaa tulevaisuuden ennustamista.
Hänen mukaansa elintasoero näkyy arjessa, esimerkiksi teiden kunnossapidossa sekä vanhus- ja sosiaalipalveluissa.
Yrittäjät pelkäävät julkista velkaa
Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm sanoo suoraan, että Suomen talous ei ole kestävällä pohjalla tällä hetkellä. Lindholmin mukaan suuri julkisen talouden velka ei houkuttele sijoittamaan Suomeen.
- Yrittäjät ajattelevat niin, että korkea velkasuhde merkitsee korkeaa verotusta jatkossakin. Se ei houkuttele investoimaan Suomeen, Lindholm kertoo.
Jos yritykset eivät kehitä toimintaansa, työpaikat vähenevät ja kierre on valmis.
- Puuttuu tuloja ja sitä kautta velan maksajia, taloustieteilijä Lindholm jatkaa.
Ekonomistit uskovat kasvuun
Komission ennusteen ei ole pakko toteuttaa itseään. Taloustieteilijällä Pasi Holmilla on tutun kuuloinen ratkaisu ongelmaan.
- Julkista sektoria ei ainakaan saa enää laajentaa ja palkat eivät saisi nousta niin kovasti, kuin ne ovat nousseet viimeisten vuosikymmenten aikana.
Myös yrittäjäjärjestön ekonomisti Lindholm uskoo, että Suomen talouden voi saada kasvamaan paremmin kuin EU-komission ennusteisiin on kirjattu. Hänenkin reseptinsä on tuttu.
- Yritystasolle pitäisi saada reilusti enemmän päätösvaltaa palkoista ja ylipäätään työehdoista, Lindholm sanoo.