Ohran puinti on parhaillaan käynnissä ympäri maata. Sulkavan Iitlahden pelloilta leipävilja viedään Juvalle Rapion Myllyyn, joka on yksi Suomen vanhimmista edelleen toiminnassa olevista teollisuuslaitoksista. Myllyssä jyvät ensin puhdistetaan koneellisesti, minkä jälkeen ne jauhetaan jauhoksi vasaramyllyssä. Sitä ennen mylläri Lasse Härkönen vaihtaa kuitenkin koneeseen jauhatukseen sopivan seulan.
- Olemme saaneet tavaraa markkinoille ihan hyvin. Kysyntää on ollut, Härkönen kiittelee.
Aivan kaikilla pienmyllyillä ei suju yhtä hyvin. Alalta on runsaassa kymmenessä vuodessa hävinnyt jo yli sata pientä myllyä. Monessa myllyssä jatkajaa ei ole näköpiirissä, ja vaikka olisikin, ei uusille mylläreille ole olemassa minkäänlaista koulutusta.
- Valtiovallan puolelta tarvittaisiin nyt apua, jos tätä kulttuuriperinnettä aiotaan tässä maassa säilyttää, sanoo Myllyliiton hallituksessa toimiva Pia Härkönen. Hän on mylläri Lasse Härkösen aviopuoliso.
Tärkeintä on laatu
Myllyliitossa on jäsenenä enää nelisenkymmentä pienmyllyä. Ne säilyvät elossa vain erikoistumalla ja satsaamalla laatuun.
- Laatu, eli viljan sisäänosto, on yksi tärkeä tekijä. Siinä ei saa lipsua, linjaa Lasse Härkönen.
Rapion Myllyssä jokaisen viljaerän laatu varmistetaan omassa viljalaboratoriossa. Viljaerille tehdään myös koejauhatus ja saatetaanpa viljasta keittää jopa puuroa, ennen kuin tuote hyväksytään.
Viljan reitti näkyviin
Nyt tällainen pienmyllyjen toimintaan kuuluva osaaminen haluttaisiin tehdä läpinäkyväksi myös kuluttajalle. Yhtenä keinona on raaka-aineen alkuperämerkintä, jota Myllyliitto esittää leipäpakkaukseen.
Viljan reitistä tulisi silloin täysin jäljitettävä.
- Pellolta myllylle ja myllyltä leipomolle tai kauppaan, selittää ideaa Pia Härkönen.
- Ketju olisi silloin hyvin läpinäkyvä ja lyhyt.
Härkösen mylläriaviomies kuitenkin muistuttaa, että yhdessä seoksessa voi olla viljaa useammaltakin eri tilalta.
- Pakkausmerkintöjä olisi silloin aina vaihdeltava, joten siinä mielessä se olisi vähän hankalaa.
Paineita myös viljelijöille
Entä muuttaisiko leivän alkuperämerkintä jotakin myös pellolla? Tulisiko viljelijälle kenties ylimääräisiä paineita, jos leipäpakkauksessa komeilisi tulevaisuudessa oma tai tilan nimi?
Ohrapellolta puintitöistä tavoitettu sulkavalainen maanviljelijä Jari Seppänen pitää merkintäideaa hyvänä.
- Silloin tulisi varmasti käytettyä laatusiementä, Seppänen hymyilee.
- Myös kasvinsuojeluun ja kaikkeen muuhunkin tulisi panostettua enemmän, jotta suomalaisille kuluttajille saataisiin parempaa tuotetta.