Kokoomusnuorten ehdotus kiihottamisrikosten poistamiseksi ei ole toteuttamiskelpoinen, sanoo oikeustieteen tohtori ja sananvapauden asiantuntija Riitta Ollila.
Kokoomuksen Nuorten Liitto ehdottaa periaateohjelmaluonnoksessaan, että pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan poistettaisiin. Rikoslaissa kiihottaminen kansanryhmää vastaan on ollut kiellettyä 1970-luvulta asti, ja vuonna 2011 kiihottamisrikoksista annettavia rangaistuksia kovennettiin.
Ollilan mukaan kokoomusnuorten kannanotto on Euroopan unionin lainsäädännön ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen.
- EU:n puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta vuodelta 2008 velvoittaa Suomea. Lisäksi Suomi on liittynyt Euroopan neuvoston yleissopimukseen, joka kieltää rasistiset ja muukalaisvihamieliset tietoverkkorikokset, Ollila sanoo.
Kansanryhmiä vastaan kiihottamisen salliminen voisi Ollilan mukaan johtaa siihen, että Euroopan komissio antaisi Suomelle huomautuksia. Tapaukset saatettaisiin myös käsitellä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.
Tarkoitus suojella vähemmistöjä
Rikoslain kansanryhmien vastaista kiihottamista koskevan pykälän tarkoitus on suojella muun muassa etnisiä vähemmistöjä, maahanmuuttajia ja seksuaalivähemmistöjä. Ollilan mukaan dekriminalisointi voisi mahdollisesti johtaa vähemmistöjä koskevien puheiden koventumiseen julkisuudessa.
Kiihottamisrikoksissa on kohtalaisen korkea syyttämiskynnys.
Vuonna 2012 korkein oikeus tuomitsi kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps.) sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Halla-aho kirjoitti blogissaan, että islaminusko on pedofiiliuskonto. Lisäksi hän kirjoitti, että ryöstely ja verovaroilla loisiminen olisi somalien kansallinen tai geneettinen erityispiirre.
Halla-aho on valittanut tuomiosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
