Punaposkiset omenat poukkoilevat kuljetinta pitkin musertimeen. Timo Pouhakka laskee paimiolaisen Alitalon puutarhan mehustamossa pussiin vastamurskattua omenamassaa.
Pussista massa tiputetaan pakkaan, joka kiedotaan kankaaseen. Pakat pinotaan ja annetaan konevoiman pusertaa omenamassasta neste irti.
Vieressä puutarhan isäntä Mikko Alitalo kuumentaa mehun noin 80-asteiseksi ja pullottaa kullankeltaisen nesteen kahden litran muoviastioihin.
- Nykyään lähes kaikki haluavat mehunsa pastöroituna, harva enää pakastaa mehua, sanoo Mikko Alitalo.
- Pastöroitu mehuu säilyy muovipulloissa runsaan vuoden.
Sekoita eri lajikkeita
Paras aika mehustaa omenia on syyskuun alku tai puoliväli, kun omena ei ole liian kypsä. Maukkain mehu tulee kaneliomenoista.
- Åkerökin on hyvä lajike. Paras mehu syntyy, kun lajikkeita on sekaisin kolmesta neljään. Omenat voivat olla makeita tai happamia, kovia tai pehmeitä.
Suurin mehustettu omenaerä oli 500 kiloa.
Mikko Alitalo
Alitalon mehustamossa puristaminen ja pastörointi maksaa 65 senttiä kilolta. Ilman pastörointia kilohinnaksi tulee 45 senttiä.
Tyypillisin asiakkaan tuoma omenamäärä on 70-80 kiloa.
- On mehustamossa puserrettu jopa 500 kilon omenaerä, muistelee Mikko Alitalo.
Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään. Alkukesän kuivuus ennakoi huonoa omenavuotta, mutta loppukesän sateet riittivät kasvattamaan omenan kokoa.
- Nyt on mehustamossa kiirettä, mutta joinakin vuosina ei konetta ole edes kannattanut laittaa käyntiin.
