Suomalaisilla hunajilla saattaa olla merkitystä bakteerien aiheuttamien hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisyssä. Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksestamme, joka on julkaistu kansainvälisessä mikrobiologian alan lehdessä. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa, Mikkelissä, sekä Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä.
Antibiooteille resistenttien bakteerikantojen määrä kasvaa maailmanlaajuisesti, lisäksi, antibioottien haitallinen vaikutus normaaliin bakteerikantaan vaatii infektiotautien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn uusia, vaihtoehtoisia, tieteellisesti tutkittuja ja osoitettuja hoitokeinoja ja menetelmiä.
Kansanomaista tietoa hunajan terveysvaikutuksista ja hunajan monipuolista perinnekäyttöä on ollut jo tuhansia vuosia. Mehiläispesän aarteiden hyväksikäytöstä tietoa löytyy jo muinaisten egyptiläisten papyruskääröistä. Tieteellistä tutkimustietoa hunajien antibakteerisuudesta, bakteerien kasvua ehkäisevästä vaikutuksesta, on nykyisin runsaasti saatavilla.
Oma tutkimuksemme on ensimmäinen, joka on tehty suomalaisilla hunajilla ja ensimmäinen, jossa hunajan vaikutusta on tutkittu pneumokokki-bakteeriin. Tutkimuksemme kohteena olivat suomalaiset yksikukkahunajat, jotka saimme Suomen Mehiläishoitajain liitolta. Tutkimme yksikukkahunajien vaikutuksia neljää eri tautia aiheuttavaa bakteeria vastaan, muun muassa hengitystieinfektioita aiheuttavaa pneumokokkia vastaan.
Pneumokokki aiheuttaa keuhkokuumetta, poskiontelotulehdusta ja korvatulehdusta ja se on maailmanlaajuisesti vaarallinen. Pneumokokin aiheuttamiin infektioihin kuolee lapsia yli 1 miljoona vuodessa etenkin kehitysmaissa.
Tutkimuksessa havaittiin merkittävää antibakteerista vaikutusta kaikkia tutkimiamme bakteereja vastaan. Erityisen aktiivisia olivat horsma-, kanerva- ja tattarihunajat, mutta myös puolukka- ja lakkahunaja todettiin merkittäviksi. Tutkimus avaa uusia sovelluksia suomalaisille hunajille esim. haavainhoitoon.
Hunajan tavallinen elintarvikekäyttö saattaa vähentää pneumokokin aiheuttamia poskiontelotulehduksia ja etenkin pienten lasten korvatulehduksia. Tässä yhteydessä on muistettava, että hunajaa ei saa missään muodossa antaa alle 1-vuotialle lapsille. Tutkimustulokset ovat rohkaisevia ja seuraavaksi kliinisten kokeiden lisäksi tarkoituksemme on selvittää suomalaisten hunajien antibakteeriset komponentit sekä ottaa tutkittavaksi myös luomuhunajat. Tämä sopii mielestäni hyvin vuodenvaihteessa perustetun Luomuinstituutin tutkimushankkeeksi.
Carina Tikkanen-Kaukanen
Kirjoittaja on filosofian tohtori, dosentti ja tutkimusjohtaja Helsingin yliopistossa, Ruralia-instituutissa
Kirjoitus on osa Yle Etelä-Savon Tiedon väärti -kolumnisarjaa
Aiemmat tiedepakinat löydät täältä: