Yksityisten terveyspalveluyritysten verojen maksaminen eli niin sanottu verojalanjälki kiinnostaa palveluita ostavia kuntia. Julkisia hankintoja ohjaava laki ei kuitenkaan salli, että palvelun tarjoaja valittaisiin sen perusteella, kuka yrityksen omistaa tai minne se maksaa veronsa.
Yksityisten terveyspaveluyritysten maksamat verot nousivat julkiseen keskusteluun vajaat kaksi vuotta sitten.
Tuolloin tuli ilmi, että terveysalalla toimiva Mehiläinen-konserni oli maksanut liikevoitostaan veroja häviävän vähän. Tämä onnistui verosuunnittelun avulla, mikä on täysin laillista. Monet silti miettivät, onko toiminta moraalisesti oikein.
- Täytyy aina muistaa, että yhteisövero on yksi asia, joku tietty tilikausi on yksi asia. Mutta on tosi tärkeää, että käydään keskustelua laajasti Suomessa, mitä yritykset ja myös yhteisöt maksavat veroja kaiken kaikkiaan Suomeen, sanoo Mehiläisen toimitusjohtaja Matti Bergendahl.
Vuonna 2010 Mehiläinen teki liikevoittoa 34,6 miljoonaa euroa, josta se maksoi yhteisöveroa 365 000 euroa. Seuraavana vuonna voittoa tuli 30,5 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa maksettiin 600 000 euroa.
Viime vuonna liikevoitto oli 27,2 miljoonaa euroa ja maksettu yhteisöveron määrä oli 1,7 miljoonaa euroa.
Ei laitonta, mutta ehkä moraalitonta
Moraalikysymyksiä mietitään monissa palveluita ostavissa kunnissakin. Kuntien käsiä sitoo kuitenkin hankintalaki.
Se taas tarkoittaa sitä, että hankinnasta käydyn tarjouskilpailun voittajaa ei voi valita sen perusteella, kuka yrityksen omistaa tai minne se maksaa veronsa.
- Tällaiset verojärjestelyt eivät välttämättä ole rikos, vaan se on ihan laillista verosuunnittelua. Meillä ei ole keinoa tämän asian puolelta sulkea yrityksiä pois (tarjouskilpailusta), toteaa Helsingin kaupungin hankintajohtaja Jorma Lamminmäki.
Suomessa toimivien suurimpien terveysyritysten omistajiin kuuluu kansainvälisiä pääomasijoittajia. Se osaltaan vaikeuttaa yritysten maksamien verojen selvittämistä.
- Jos me lähdemme selvittämään sitä, mihin yritys loppujen lopuksi rahansa vie, minkälaisia reittejä se kulkee, se vaatii ensinnäkin sellaista osaamista mitä julkisyhteisöillä ei ole. Se itse asiassa vaatii usein poliisin kykyjä ja resursseja, Lamminmäki kuvailee.
Suomessa toimii lukuisa joukko yksityisiä terveyspalveluyrityksiä. Kysyntääkin on, sillä yksityinen sektori tuottaa nykyään enemmän kuin joka viidennen terveyspalvelun. Lääkäripalveluja tuottavien yritysten etujärjestön Lääkäripalveluyritykset ry:n mukaan useilla terveyspalvelualoilla jopa yli puolet palveluista tuotetaan yksityisin voimin.
Alkuviikosta kerrottiin, että suurimpiin terveyspalveluyrityksiin kuuluva Terveystalo on saanut uuden omistajan. Brittiläinen pääomasijoittaja Bridgepoint myi Terveystalon ruotsalaisen Wallenbergin suvun EQT-pääomasijoitusyhtiölle.
Mehiläisen taas on osa ruotsalaisyhtiö Ambeaa. Ambean omistajina on erimaalaisia pääomasijoittajia.
Monet yksityiset terveyspalveluyritykset ovat täysin suomalaisomistuksessa.
Terveystalo julkisti veronsa
Suurista terveyspalveluyrityksistä Terveystalo julkisti vastikään verojalanjälkensä eli maksamiensa verojen määrän. Terveystalo maksaa kaikki veronsa Suomeen.
Viime vuonna Terveystalo maksoi veroja 15,6 miljoonaa euroa, josta suurin osa liittyi arvonlisäveroihin. Arvonlisäveron lisäksi Terveystalo maksoi kiinteistöveroa, varainsiirtoveroa ja tuloveroa.
Mehiläinen julkistaa oman verojalanjälkensä ensi viikolla.
Hankintalakia puolestaan ollaan uudistamassa, mutta aivan lähitulevaisuudessa muutoksia ei ole odotettavissa. Hankintalakia koskeva EU-direktiivi eli EU:n jäsenvaltioille tarkoitettu lainsäädäntöohje on määrä saada valmiiksi loppuvuonna. Sen jälkeen jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa ottaa ne osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Direktiivin uudistamisessa tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa hankintoja ja ottaa nykyistä paremmin huomioon ympäristönäkökulma sekä huomioida pienet ja keskisuuret yritykset tarjouskilpailuissa nykyistä paremmin.