Suomalaisista 45 prosenttia työskentelee Eurofound-barometrin mukaan e-nomadeina, tietotekniikkaa käyttäen, ainakin osan työajastaan poissa työpaikaltaan.
- Elektroninen nomadi tarkoittaa sitä, että todellakin työskennellään päätyöpaikan ulkopuolella tietoteknisiä välineitä hyväksikäyttäen ja ollaan niiden avulla yhteydessä oman työpaikan tietovarantoihin ja henkilöstöön. Iso luku kertoo siitä, että työstä on tullut aika hektistä ja stressaavaa, yhdessä paikassa työskentely on enemmän etuoikeus kuin sääntö tänä päivänä, kuvaa erikoistutkija Seppo Tuomivaara Työterveyslaitokselta.
Suomalaiset tekevät eniten etätyötä Euroopassa, muiden pohjoismaalaisten tavoin. Etätyön määrä kasvoi 90-luvulta seitsenkertaiseksi vuoteen 2006, mutta sen jälkeen kasvua ei ole juurikaan ollut. Etätöitä tekee Työterveyslaitoksen mukaan viitisentoista prosenttia suomalaisista.
Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri kuvaa samantapaisia lukuja.
- Miehet tekevät yleisemmin etätöitä kuin naiset, toimihenkilöt ja erityisesti ylemmät toimihenkilöt tekevät niitä enemmän kuin tavalliset yöntekijät, sanoo erityisasiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Nykyajan paimentolaiset
Vielä muutama vuosikymmen sitten etätyön uskottiin lisääntyvän paljon nykyistä runsaammin, mutta näin ei ole käynyt. Etätyön luonne on muuttunut uuden tekniikan mukana.
Etätyötä tehdään nykyisin vähemmän perinteisesti kotona villasukat jalassa ja enemmän liikkeellä, kodin ulkopuolella. Tamperelaistutkijat Satu Ojala ja Pasi Pyöriä kutsuvat heitä nykyajan paimentolaisiksi, jotka työskentelevät paitsi kotona, liikennevälineissä tai asiakkaiden tiloissa.
- Monipaikkainen ja liikkuva etätyö on lisääntynyt, sitä tehdään uudella tekniikalla junissa, lentokoneissa, hotelleissa, toisissa toimipaikoissa, ravintoloissa ja ulkona. Uusi tekniikka ja välineet, uudet ohjelmistot, virtuaaliset työpöydät, videoneuvotteluvälineet, skypet mahdollistavat ottamaan pikayhteyksiä, ja ne ovat muuttaneet etätyön luonnetta. Työntekijät voivat näin olla osa työyhteisöä, sanoo erikoistutkija Seppo Tuomivaara Työterveyslaitoksesta.
Työajat murtuneet ja hämärtyneet
Toisaalta uusi tekniikka on hämärtänyt työaikoja. TEMin Työolobarometrin mukaan jo ainakin viidennes työntekijöistä vastailee sähköposteihin ja puhelimeen vapaa-aikanaan, työajan ulkopuolella.
Melkein puolet ylemmistä toimihenkilöistä tekee ylitöitä kotona, palkatonta ylityötä tekee lähes neljännes työntekijöistä. Ylityöt sekoittuvat etätöihin, ja ne muodostavat jo suurimman osan etätöistä.
- Kun töitä on entistä enemmän mahdollista tehdä työpaikan ulkopuolella, juuri tietotyötä, teknologian kehittyminen kyllä on helpottanut, ja työ seuraa vapaa-ajallekin. Työväestö on aikaisempaa koulutetumpaa ja töitä halutaan usein tehdä rauhassa kotona, sanoo erityisasiantuntija Maila Lyly-Yrjänäinen.
- Esimerkiksi juuri asiantuntijatyössä vanha slogan on ollut se, että päätä ei voi kytkeä pois päältä, ja jos jotain ongelmaa pohtii, se ei katso työaikoja. Työn tekemisen tavan muuttuminen kytkeytyy viestintävälineisiin ja sähköpostin sekä muun käyttöön. Vastaillaan työajan ulkopuolellakin, sanoo erikoistutkija Seppo Tuomivaara Työterveyslaitoksesta.