Nykyään kun kello löytyy ranteesta, navigaattori autosta ja kartat älypuhelimesta, niin tarvitseeko taivaalla olevia tähtikuvioita edes osata lukea? Jyväskyläläinen tähtiharrastaja Arto Oksanen on sitä mieltä, että ainakin Otavan ja Pohjantähden tunnistaminen kuuluu yleissivistykseen.
- Pohjantähti on helppo löytää Otavan avulla, kun sen kauhan kaksi reunimmaista tähteä osoittaa suoraan kohti Pohjantähteä. Niiden avulla pystyy sitten suunnistamaan, kun tietää missä suunnassa pohjoinen on. Periaatteessa voi nähdä myös kellonajan, kun tietää missä asennossa Otava milloinkin on, Oksanen opastaa.
Pohjantähti pysyy paikallaan
Kellonaikaa voi harjaantunut tähtitarkkailija päätellä myös muista tähtikuvioista, kuten W:n muotoisesta Kassiopeiasta. Tähtikuvioiden sijaintia kannattaa tarkkailla suhteessa Pohjantähteen. Sen sijaan Pohjantähdestä yksinään ei kellonaikaa pysty määrittämään.
- Se on se ainut tähti, joka pysyy paikallaan siellä taivaalla. Ja kaikki muut tähdet näyttää kiertävän Pohjantähden ympäri. Pohjantähti sattuu olemaan juuri maapallon pyörimisakselin suunnassa, Pohjoisnavan yläpuolella. Ja kun maapallo pyörii, niin se näyttää pysyvän paikallaan, Oksanen selventää.
Neljäkymmentä vuotta tähtien tiirailua
Ei minua nyt hirveästi kiinnosta nämä tällä hetkellä tarjolla olevat avaruuslennot, missä käydään vaan sadan kilometrin korkeudessa ja tullaan saman tien alas.
Tähtiharrastaja Arto Oksanen
Arto Oksanen on harrastanut tähtien tarkkailua nelisenkymmentä vuotta, eli pikkupojasta lähtien. Sittemmin Oksanen on ollut tähtiharrastusyhdistys Jyväskylän Siriuksen toiminnassa tiiviisti mukana.
Yhdistyksen ”tähtihetkiin” Oksanen laskee muun muassa eksoplaneettahavainnon, joka oli harrastajapiireissä ainutlaatuinen.
- Tähtitieteen ammattilaiset oli aikaisemmin sen löytäneet, eli ei me löydetty sitä planeettaa, mutta ensimmäisinä harrastajina koko maailmassa kyettiin havaitsemaan tällainen toista tähteä kiertävä planeetta, Oksanen kertoo.
Tähtitarkkailijakin saa nukkua yönsä
Kuinka kauan tähtiharrastajalta sitten menee tunteja yössä tähtien tarkkailuun?
- Se vähän riippuu. Kun käyttää Hankasalmen etäkäytettävää observatoriota, niin ei mene juuri ollenkaan aikaa. Sen voi pistää illalla kuvaamaan, jolloin tietokone hoitaa varsinaisen havaitsemisen. Aamulla, sitten kun herää, voi katsoa minkälaisia kuvia tuli.
Oksanen myöntääkin, että tähtiharrastus on nykyään kaikkine etäasemineen ja tietokone-ohjattavine kaukoputkineen varsinainen nörtin unelmaharrastus.
Rakettimatka ei lämmitä
Tähtiharrastaja tarkkailee mielellään taivaalla loistavia neulanreikiä etäältä, mutta entä jos tarjoutuisi tilaisuus lähteä töllistelemään avaruutta kauas stratosfäärin ulkopuolelle? Arto Oksanen ei ainakaan nykyisen avaruusmatkailun tyyppiselle idealle lämpene.
- Ei minua nyt hirveästi kiinnosta nämä tällä hetkellä tarjolla olevat avaruuslennot, missä käydään vaan sadan kilometrin korkeudessa ja tullaan saman tien alas. Mutta jos pääsisi viikoksi tai kuukaudeksi jonnekin kansainväliselle avaruusasemalle, niin se olisi jo varsin mielenkiintoista, Oksanen miettii.
Sitä odotellessa Oksanen tyytyy tarkkailemaan ja havainnoimaan tähtiä maanpinnalta.
