Nyky-yhteiskunta on muuttunut häiriöherkäksi. Pari vuotta sitten kirjoitetussa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS) huoli nostettiin esiin. Pelkona on, että äärimmäiset sääilmiöt todennäköisesti vain yleistyvät Suomessakin.
Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti viime vuoden toukokuussa harjoitustilanteen, jossa myrsky katkaisi alueelta sähköt pidemmäksi ajaksi. Harjoituksen tuloksena syntyi ohje kunnille siitä, miten päivittäistavarahuollon pyörittämiseen pitäisi varautua hankalissakin tilanteissa.
Sähkökatko on paljon muutakin kuin se, ettei kodeissa tai laitoksissa ole sähköä.
Taina Rautio
Mitä päivittäistavarahuollolla oikein tarkoitetaan?
– Sillä ymmärretään kolmea asiaa: päivittäinen elintarvikehuolto, välttämättömät hygienitarvikkeet ja kuntien tuottamat joukkoruokailupalvelut, selittää johtaja Taina Rautio Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
Marketit lamaantuvat, kun sähköt katkeavat
Pieksämäen harjoitus paljasti mihin kaikkeen iso sähkökatko voi pitkittyessään vaikuttaa. Koulujen ja lukuisten hoitolaitosten huolto vaarantuu, mutta myös marketit ja muut kaupat voivat yllättäen kärsiä tavarapulasta, kun kuljetukset ja kassajärjestelmät eivät toimi.
– Sähkökatko on paljon muutakin kuin se, ettei kodeissa tai laitoksissa ole sähköä, muistuttaa johtaja Taina Rautio Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
Kaupat joutuisivat sulkemaan ovensa sähköjen katkeamisen ja osin myös tulvavesien aiheuttamien ongelmien takia, huoltoasemien toiminta keskeytyisi samasta syystä. Sähköiset korttimaksujärjestelmät ja tietoverkkoyhteydet eivät toimisi. Teleliikenteessä olisi pahoja häiriöitä tukiasemien ukkosvaurioiden ja sähkönjakeluongelmien takia. Tavarakuljetukset marketteihin yskähtelisivät ja suosituimmat tuotteet loppuisivat ihmisten hamstratessa niitä.
Pieksämäen harjoituksessa ideoitiin ”kolmen kassin malli”. Kaupoista voisi ostaa kympiillä tai kahdella vakiosisältöisiä kasseja tyyliin ”aikuisen kassi”, ”lapsen kassi” ja ”perhekassi”. Valmiit kassit tulisivat pakattuina tukusta.
Kuntien pitää pystyä kaikesta huolimatta huolehtimaan niiden henkilöiden joukkoruokinnasta, jotka ovat muutenkin näiden palveluiden varassa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi päiväkodit, sairaalat, hoitolaitokset ja kotipalvelun asiakkaat. Ruokaa pitää pystyä valmistamaan ilman sähköäkin, vaikka tavararekat eivät liiku ja vaikka kunnan vesijohtovesi olisi saastunut.
Kotivara on yksityiskotien pelastuspakkaus
Muiden kunnan asukkaiden pitäisi tulla toimeen omillaan. Heitä auttaisi kriisipäivinä kaapeista löytyvä kotivara. Vanhemmat ikäpolvet tietävät mistä on kyse, mutta nuoret eivät.
– Kotivara tarkoittaa sitä, että kotona on hyvin säilyviä elintarvikkeita, joista voidaan valmistaa ruokaa. Kotona ei tarvitse olla varastoa, vaan sellaisia elintavikkeita jotka ovat koko ajan arkikäytössä. Tuttuja ja turvallisia tuotteita, jotka säilyvät ja joita osataan käytetään ja joissa on hyvä ravintoarvo, Rautio listaa.
Kotivara tarkoittaa sitä, että kotona on hyvin säilyviä elintarvikkeita, joista voidaan valmistaa ruokaa.
Taina Rautio
Poikkeustilanteissa voi syntyä pulaa myös tärkeimmistä hygieniatuotteista, saippuasta, shampoosta, terveyssiteistä, deodoranteista. Sosiaali- ja terveystoimen kotihoidossa ja laitoksissa tulisikin olla jonkinlaista varastoa, joilla selvitään lyhyen kriisin yli.
Kuntien pelastusviranomaiset ovat jo tehneet riskianalyysejä toiminta-alueidensa yrityksistä ja teollisuuslaitoksista. Jatkossa pitäisi tehdä laajempaakin pohdintaa siitä, millaisia hoitolaitoksia, päiväkoteja, kouluja, hoitolaitoksia ja päivittäistavarakauppoja kunnassa toimii ja miten niiden huolto hoituu poikkeustilanteissa. Miten ruokahuolto pyörii, mistä elintarvikkeet tulevat, miten ruokaa tehdään, miten ateriat saadaan kuljetettua ja jaettua?
Hyvin harvassa kunnassa on edes nimettyä viranhaltijaa, joka vastaisi kriisitilanteessa kunnan alueen päivittäistavarahuollosta.
Yksityistetty ruokahuolto pitää toimia myrskyssäkin
Kriisitilanteet pitäisi ottaa huomioon myös kunnan tekemissä hoitolaitosten ruokahuoltoa koskivissa sopimuksissa.
– Tällaiset sopimukset ovat nykyisin hyvin yleisiä. Niissäkin tulisi olla sovittuna poikkeustilanteet ja miten palvelut hoituvat häiriötilanteissa.
Ukkosmyrskyst ja lumimyräkät tuskin osuvat jatkossakaan vain yhden kunnan alueelle vaan yleensä kyse on laajemmasta alueesta. Silloin on kyettävä auttamaan myös naapuria.
– Äärimmäiset sääilmiöt eivät kunnioita kunnan rajoja. On mahdollista että kriisi osuu useankin aluehallintoviraston alueelle, johtaja Taina Rautio aprikoi.