Robotiikka kehittyy kiihtyvällä vauhdilla. Robottien ja keinoälyn ennustetaan mullistavan työelämän seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojan mielestä Suomi ei ole varautunut riittävästi tulevaan muutokseen. Hänen mukaansa Suomeen tarvitaan robottipolitiikkaa.
- Ihan lähitulevaisuudessa sitä pitäisi alkaa miettimään. Esimerkiksi Etelä-Koreassa jo seitsemän vuotta sitten aloitettiin miettimään tätä asiaa ja mitä tämä tarkoittaa Etelä-Korean yhteiskunnalle, joka on hyvin teknisesti kehittynyt yhteiskunta. Vastaavan tyyppistä toimintamallia Suomessakin olisi syytä harkita, Kaivo-oja toteaa.
Lähes puolet nykyisistä työpaikoista vaarassa kadota
Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa lähes puolet työpaikoista voidaan korvata roboteilla ja keinoälyllä seuraavan 20 vuoden aikana. Tilanne Suomessa on samankaltainen.
Perinteisten duunariammattien lisäksi tulilinjalla ovat myös useat keskiluokkaiset valkokaulusammatit. Samalla työn tuottavuus ja tehokkuus lisääntyvät robottien ansiosta. Ongelmaksi uudessa tilanteessa muodostuu se, miten robottien hyödyt ja haitat jakaantuvat yhteiskunnassa.
Jos suuri osa ihmisistä jää työttömäksi robotisaation vuoksi, niin se vaikuttaa valtion verotuloihin. Automatisoituvan työn aiheuttama veropohjan mureneminen on Kaivo-ojan mielestä yhteiskuntapoliittinen ydinkysymys.
- Jotain uusia pelisääntöjä tarvitaan esimerkiksi veroparatiisien osalta. Sitten kun näillä roboteilla tehdään isoja tilejä ja voittoja, niin miten niitä verotetaan? Minä luulen, että robotisaatio luo aika vahvan kannustimen alkaa eliminoimaan näitä harmaan talouden vyöhykkeitä.
Kaivo-oja kaipaa Suomeen uudenlaisia toimintamalleja, jotka liittyvät verotukseen ja tulonjakopolitiikkaan.
- Ne voi olla myös uusia yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka toimivat täysin eri pelisäännöillä kuin tähän saakka yritysten on nähty toimivan. Näkisin tässä paljon sellaista haastetta.
Lähivalmistuksesta työpaikkoja katoavien tilalle?
Uusi teknologia tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomiseen. Tietoyhteiskunnan visionäärin, Sovelto Oy:n muutosjohtaja Risto Linturin mukaan yksi iso tulevaisuuden trendi on lähivalmistus.
Siinä pienissä työpajoissa valmistetaan esimerkiksi 3d-tulostimien avulla esineitä sen sijaan, että niitä tuotaisiin maahan vaikkapa Kiinasta. Lähivalmistus voisi tarjota paljon uusia työpaikkoja robotisaation vuoksi katoavien tilalle.
- Robotiikka parhaimmillaan mahdollistaa sen, että me kaikki saamme helposti ulottuvillemme koneita ja laitteita, joiden avulla me voimme tehdä hyödyllisiä asioita muille. Mitä tavallisemmiksi robotit tulevat, sitä enemmän suuruuden ekonomia tuotannossa katoaa. Lähivalmistus on iso osa tätä trendiä, Linturi sanoo.
Linturi arvioi, että kun robotit ja muut hyvät työkalut halpenevat, niin jokainen voi työllistää itse itsensä. Se kuitenkin vaatii, että ihmisten pitää jatkuvasti opetella uusia asioita.
Mopon rassaustaidoilla pärjää 3d-tulostimien parissa
- Jos minä mietin nyt vaikka 3d-tulostimia, niin ne vaativat sen taidon, mitä teini-ikäisenä koulussa jokaisella mopon virittäjällä oli. Eli niitä taitoja mitä aikaisemmin ammattikoulussa opetettiin, Linturi sanoo.
- Nyt kun työkalut paranevat, niin niitä taitoja voidaan käyttää huomattavasti tehokkaammin. Kovasti toivoisin, että Suomessa siirryttäisiin pois suurteollisuuden palvonnasta. Alettaisiin ajatella sitä, että jokaiselle kyllä on riittävästi töitä, kun kiinnitämme huomiota sellaisiin työtehtäviin, joissa meidän osaaminen on sopivaa ja jossa pääomatarve ei ole valtaisa.
Linturin mukaan yksi ihminen voi esimerkiksi pyörittää paria kymmentä 3d-tulostinta. Silloin investointi työpaikan luomiseen on samaa luokkaa kuin investointi henkilöautoon.
Linturin mukaan päättäjien pitäisi suunnata enemmän huomiota tällaiseen hajautettuun teknologiaan.
- Yksi reitti on se, että lähtisimme kouluissa kunnolla opettamaan näitä uusia asioita. Ne panokset, mitä tällä hetkellä siihen laitetaan, on kymmeniä tuhansia, kun muihin asioihin laitetaan kymmeniä miljardeja, Linturi sanoo.