Pitkät hoitovapaat kotona voivat laskea naisten tulevia eläkkeitä. Työeläke kertyy vain palkasta, mutta nykyisin hoitovapaalle jääväkin kartuttaa tulevaa eläkettään kymmenellä eurolla kuukaudessa.
Keskituloinen lisää tulevaa eläkettään selvästi enemmän ansiotyössä kuin hoitovapaalla eläkeyhtiö Ilmarisen laskelman mukaan.
- Jos 3 000 euroa kuukaudessa ansaitseva olisi ollut kotihoidon tuella olon sijaan työssä, niin siitä palkasta kertyisi 45 euroa tulevaa kuukausieläkettä vuotta kohden, yhteensä tällainen kotihoidon tuella oleva menettäisi kolmen hoitovuoden aikana tulevasta eläkkeestä jo sata euroa kuukaudessa. Se on aika paljon, sanoo johtaja Sini Kivihuhta eläkeyhtiö Ilmarisesta.
- Jos hoitaa kolmea lasta jokaista kolmen vuoden ajan, silloin tämän ihmisen eläkemenetys kasvaisi jo kolmeksi sadaksi euroksi kuukautta kohden, jatkaa johtaja Sini Kivihuhta.
Työeläke karttuu työssäolosta
- Kyllä se tarkoittaa sitä, että kun eläke karttuu työstä ja kotihoidon tuesta karttuu vain pieni määrä eläkettä, niin kyllä työssäolo palkitsee eläkkeen määrässä, sanoo Kivihuhta.
Miesten eläke on nykyisin 1 600 ja naisten 1 200 euroa kuukaussa. Tulevat eläkkeet ovat suurempia, mutta silti kotihoidon tuella vietetyt vuodet vähentäisivät naisten tulevia eläkkeitä.
Kasvatustieteen johtavien professoreiden ohjeiden mukaan suurin osa, noin 80 prosenttia perheistä ja niissä, lähinnä äideistä hoitaa lapsia kotihoidon tuella. Keskimäärin hoitovapaan kesto on lapsen toiseen ikävuoteen asti.
Tutkija Anneli Miettinen Väestöliitosta sanoo, että hoitovapaa on ollut hyvin käytetty hoitomuoto kaikilla perheillä.
- Alle kolmivuotiaista lapsista noin puolet hoidetaan kotona, yksivuotiaista suurempi osa ja siitä vanhemmista lapsista hiukan pienempi osa. Tyypillisemmin vähemmän koulutetut äidit käyttävät pitkiä hoitovapaita tai sellaiset äidit, joilla ei ole ehkä työtä johon palata tai määräaikainen työsuhde, jolloin hoitovapaa on tuntunut järkevältä vaihtoehdolta, sanoo tutkija Anneli Miettinen Väestöliitosta
Hoitovapaa on suomalainen erikoisuus, jota ei tunneta muualla Euroopassa eikä muissa Pohjoismaissakaan. Päivähoitojärjestelmää ei ole juuri Pohjoismaiden ulkopuolella.
- Meillä alle kolmevuotiaiden päivähoidossaolo-osuus on Pohjoismaiden matalin. Muissa Pohjoismaissa alle kolmevuotiaista on päivähoidossa noin 70 prosenttia, meillä vastaava luku on 40 prosenttia, sanoo Miettinen.
Suomalaiset äidit kokopäivätöissä toisin kuin muualla Euroopassa
Pohjoismaissa ja erityisesti muualla Euroopassa äidit tekevät lähinnä osa-aikatöitä tai ovat kokonaan kotona. Suomalaisäitien tapa hoitaa lapsia kotona muutaman vuoden ajan saakin uuden näkökulman siitä, että suurin osa suomalaisäideistä, 70 prosenttia on kokopäivätöissä. Esimerkiksi Tilastokeskuksen selvityksen mukaan suomalaiset naiset samoin kuin miehet tekevätkin Euroopan pitkäkestoisimpia työuria.
Nuoret äidit eivät silti ehkä ymmärrä, miten paljon kotihoidon tuella olo voi vaikuttaa heidän tuleviin eläkkeisiinsä, arvioi johtaja Sini Kivihuhta Ilmarisesta.
- Uskon, että nuoret perheet suunnittelevat taloudellisesti aika tarkkaan sitä, että voidaanko kotihoidon tuelle jäädä ja miten lapset hoidetaan, mutta ehkä arvioissa ei usein oteta huomioon, että sillä on pysyviä vaikutuksia tulevaan eläkkeeseen, lasketaan vaan muutaman tulevan vuoden pärjäämistä, miten kotihoidon tuella lapset voidaan hoitaa. En usko, että näitä pitkäaikaisvaikutuksia osataan ottaa huomioon, sanoo johtaja Sini Kivihuhta eläkeyhtiö Ilmarisesta.