Poliisin yleinen tiedonsaantioikeus säilyy laissa ennallaan, kun poliisin toimintaa säätelevät lait uudistuvat vuoden vaihteessa. Heti ensi vuoden alussa on kuitenkin tarkoitus aloittaa erikseen lainvalmistelu yleisen tiedonsaantioikeuden ongelmien korjaamiseksi. Poliisin tiedonsaantia pohtinut työryhmä haluaisi helpottaa tietojen saantia esim. sosiaali- ja terveysviranomaisilta.
Sisäministeriössä hankkeen valmistelusta vastaava ylitarkastaja Marko Meriniemi katsoo, että tiedonsaantioikeuksia voi olla syytä rajata joiltain osin.
- Tiedonsaantioikeutta on syytä tarkkarajaistaa ja selkeyttää, koska nykyinen muotoilu on hyvin lavea. Poliisin toiminnan sääntelyn pitää olla selkeää, sanoo Meriniemi.
Tiedonsaantioikeukset herättävät ihmetystä
Lakihanke on ollut ministeriön lainsäädäntösuunnitelmassa jo keväällä. Poliisilain yleinen tiedonsaantioikeus on ollut julkisen mielenkiinnon kohteena sen jälkeen, kun yksi Punk in Finland -verkkokeskustelufoorumin ylläpitäjistä julkaisi Pirkanmaan polisiin tekemän tietopyynnön nelisen viikkoa sitten keskustelufoorumilla. Tietopyynnössä poliisi halusi saada verkkofoorumilla mielenosoituksesta keskustelleiden henkilöllisyyden selvittämiseen tarvittavia tietoja.
Tietopyynnön julkaiseminen johti julkisuudessa keskusteluun poliisin yleisen tiedonsaantioikeuden rajoista. Sananvapauslaissa on erikseen säädetty, että mikäli julkaistua viestiä epäillään sisällöltään rikolliseksi - esimerkiksi rikoslain mukaan kansanryhmää vastaan kiihottavaksi tai kunniaa loukkaavaksi - sen lähettäjän selvittämiseen tarvitaan tuomioistuimen lupa. Samoin televalvontaan, eli esimerkiksi sähköpostiviestin lähettäjän tai vastaanottajan selvittämiseen tarvitaan lain mukaan vakava rikosepäily ja tuomioistuimen lupa.
Sen sijaan poliisi voi ilman tuomioistuimen lupaa pyytää tietoja erilaisista asiakas- ja muista rekistereistä. Niinpä esimerkiksi poliisi on katsonut voivansa jopa ilman rikosepäilyä selvittää verkkofoorumilla julkaistun nimettömän viestin lähettäjän pyytämällä verkkofoorumin käyttäjärekisteristä käyttäjätunnuksen rekisteröinnissä käytetyn sähköpostiosoitteen sekä käytetyn internet-liittymän yksilöivän ip-osoitteen. Edelleen poliisi on katsonut voivansa lakipykälän nojalla pyytää palveluntarjoajalta kyseisten osoitteiden haltijoiden nimen ja laskutusosoitteen.
Pykälän rajoja venytetty vuosien mittaan
Yleisen tiedonsaantioikeuden antavan polisiilain 36. pykälän käyttömahdollisuudet ovat laajentuneet internetin yleistymisen myötä huomattavasti. Myös niiden käyttö on laajentunut, mutta ilman suurempaa julkista keskustelua. Vuonna 1995 voimaantulleen lain käyttötarkoituksista on vuonna 1999 julkaistussa lakikommentaarissa Poliisioikeus kerrottu, että tavallisimmin poliisi hankkii yrityssalaisuuden alaisia tietoja, selvittäessään "yrityksen toimintaan kohdistunutta tai yrityksen toiminnassa tapahtunutta rikosta".
Laissa erikseen säädettyä oikeutta saada teleyritykseltä salassapidettäviä tietoja asaikkaasta lakikommentaarissa pidetään tärkeänä erityisesti "hätätilanteissa, joissa poliisi tarvitsee tietoja mm. onnettomuuden uhrien käyttämistä lääkkeistä, sairauksista tai veriryhmästä". Kirjassa jatketaan, että "[s]amoin säännös mahdollistaa yhteydenoton päihtyneen tai muun kiinniotetun huoltajaan ja rikoksen asianomistajiin".
Internetin ja sähköisten tietojärjestelmien yleistymisen myötä poliisi näyttää laajentaneen pykälän käyttöä huomattavasti alun perin tarkoitetusta. Pykälän mukaisia tietopyyntöjä tehdään useita tuhansia vuodessa pelkästään Keskusrikospoliisin SALPA-järjestelmän kautta. Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vr.) on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen sisäministerille. Vastauksen pitäisi tulla parin viikon sisällä.
- Siinä eduskunta kyllä nukahti, kun tiedonsaantioikeuksista päätettiin, hän kommentoi kirjallista kysymystään.
Lisäksi yksityishenkilö on kannellut poliisin tiedonsaantioikeuksien käytöstä Eduskunnan oikeusasiamiehelle.