Pohjois-Karjalaan perustettiin vuoden alussa pelastusryhmiä, jotka koulutettiin auttamaan pelastuslaitosta suurten myrskytuhojen hoitamisessa. Ryhmät toimivat Kesälahdella ja Kontiolahdella. Nyt pelastusryhmät olivat ensimmäistä kertaa tositoimissa, kun vuosituhannen vahvimpiin kuuluva Eino-myrsky kaatoi metsää teille ja sähkölinjoille.
- Työ sujui varsin mallikkaasti, kiittää palomestari Rauno Suomalainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.
Kesälahden kolmella ryhmällä oli yhteensä 25 tehtävää, jotka kaikki olivat teille kaatuneiden puiden raivaamisia. Liikkeellä oli kyläläisiä muun muassa traktoreiden ja moottorisahojen kanssa.
- He suorittivat omaehtoista tiedustelua ja ilmoittivat sitten, missä on puu tiellä. Sitten sovittiin turvallisuusasioista, Suomalainen kertoo toiminnasta.
Pelastuslaitos on kouluttanut ryhmiä muun muassa puiden raivaamisessa. Teiden raivaamisen lisäksi partiot ilmoittivat sähkölaitokselle sähkölinjoille kaatuneista puista.
Iso apu pelastuslaitokselle
Ryhmät tekivät erittäin arvokasta työtä ja helpottivat pelastuslaitoksen työtaakkaa.
palomestari Rauno Suomalainen
Suurten myrskytuhojen raivaamisessa pelastuslaitos ei ehdi kaikkialle. Tuhoja on laajalla alueella, joten pelastuslaitos keskittyy erityisesti tehtäviin, joissa on tullut tai on vaarana tulla vahinkoa ihmisille.
- Ryhmät tekivät erittäin arvokasta työtä ja helpottivat pelastuslaitoksen työtaakkaa, sillä pelastuslaitoksen yksiköillä oli ihan riittävästi kiirettä, Suomalainen toteaa.
Ensimmäiset kokemukset tositoimista rohkaisevat paitsi jatkamaan, myös laajentamaan toimintaa. Suomalaisen mukaan muun muassa koulutusta voidaan antaa lisää.
- Tietenkin tämä on tässä vaiheessa pilotointia Kesälahdella ja Kontiolahdella. Uskon ja toivon, että käytäntö leviäisi koko maakuntaan ja jopa valtakunnan tasolle. Isoissa ja suuronnettomuuksissa pelastuslaitoksen resurssit ovat hyvinkin pienet ja niitä tarvitaan todella laajalle alueelle, Suomalainen summaa.
Hän uskoo pelastusryhmistä olevan apua myös esimerkiksi metsäpaloissa, joiden sammuttamisessa on tärkeää alueen maaston tunteminen. Ryhmät voivat myös esimerkiksi pitkien sähkökatkojen aikana kiertää maaseudun taloilla tarkastamassa, että vaikkapa yksin asuvalla vanhuksella on kaikki hyvin.
Ministeriö puoltaa ryhmien toimintaa
Toiminta on kannatettavaa, kun väki on koulutettua ja toiminta turvallista.
pelastusylitarkastaja Taito Vainio
Sisäministeriön pelastusosasto suhtautuu pelastusryhmien toimintaan myönteisesti. Kun isolla alueella on tuhoja, niin auttavia käsiä tarvitaan, toteaa myös sisäministeriön pelastusylitarkastaja Taito Vainio.
- Tällainen on vielä aika uutta. Toiminta on kannatettavaa, kun väki on koulutettua ja toiminta turvallista, Vainio pohtii.
Vainio kertoo, että esimerkiksi Itä-Suomi on sen tyyppistä maaseutumaista aluetta, jossa kyetään tällaiseen toimintaan.
- Ihmiset ovat helpommin koulutettavissa maaseudulla, jossa on vielä esimerkiksi kalustoa ja kokemusta puiden kaatamisesta, Vainio arvelee.
Ministeriö ei aio sen kummemmin suositella pelastusryhmien perustamista. Vainio katsoo, että kukin pelastuslaitos osaa itse päättää, millaista toimintaa sen alueella tarvitaan.
Aloite ryhmien perustamisesta tuli kyliltä vuonna 2012. Pelastusryhmätyön suunnittelussa olivat mukana Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Maanpuolustustuskoulutusyhdistys, Pohjois-Karjalan kylät -yhdistys sekä Kontiolahden ja silloisen Kesälahden kunnat.