Kun Suomen lääkevoimistelijain yhdistys perustettiin vuonna 1943, oli fysioterapia melko erilaista nykyaikaan verrattuna. Vielä Liisa Siippaisen valmistuessa fysioterapia oli hyvin mekaanista nivelten liikuttamista. Moni saattaa mieltää vieläkin, että fysioterapia on jonkinlaista hierontaa.
- Aiemmin ne olivat enemmänkin temppuja, joita opeteltiin tekemään. Nykyisin painopiste on siinä, että annetaan enemmän vastuuta ihmiselle itselleen ymmärtää, mistä kuntoutumisessa on kyse.
Toistaiseksi Siippainen on ainoa Savon seudulla, joka tarjoaa psykofyysistä fysioterapiaa julkisella sektorilla. Kaksi vuotta Siilinjärven terveyskeskuksen fysioterapeuttina Siippaisen toimenkuva jakautuu lasten fysioterapian ja psykofyysisen fysioterapian kesken.
- Kuopion alueella tämä on vielä aika tuntematon ala, mutta mitä enemmän asiakkaita, niin tieto kulkee eteenpäin.
Kokemuksellinen oppiminen lähtökohtana
Myös tanssiterapeutiksi kouluttautunut Siippainen yhdistelee eri terapiamuotoja luovasti. Harjoitukseen otetaan mukaan erilaisia liikkeitä ja toimintoja. Usein ajatuksena on, että asiakas lähtee tekemään niin kutsuttua liikeimprovisaatiota.
- Aina pelkkä keskusteluterapia ei riitä, vaan tarvitaan myös kehoa mukaan.
Psykofyysinen fysioterapia perustuu kokemukselliseen oppimiseen. Tavoitteena on saada ratkaisumalleja ja selviytymiskeinoja elämäänsä. Välillä muutama terapiakerta synnyttää asiakkaassa tavoitellun ahaa-elämyksen, mutta toisinaan tarvitaan pidempiä jaksoja terapiassa käyntiä.
Kehollisuus on yksi tärkeä seikka psykofyysisessä fysioterapiassa. Siippainen kertoo esimerkin asiakkaasta, joka oli hoksannut kehon mukanaolon merkityksen ongelman selvittämisessä. Venyttelyn, hengityksen ja tanssin kautta hän pääsi kiinni syvemmälle ongelmaan kehollisesti.
- Keho viesti ja näytti hänelle asioita, jonka avulla hän pystyi käymään ja purkamaan entisiä asioita läpi.
Lapsi selvittää ongelman leikkimällä
Psykofyysisen fysioterapian asiakkaat kärsivät esimerkiksi pitkäaikaisista kivuista, stressistä, unettomuudesta tai traumaperäisistä stressihäiriöistä. Osalla terapia on pitkäkestoista, toisille riittää lyhyempi jakso.
- Minä voin heittää ideoita, mutta parasta on, että asiakas itse löytää keinon. Se voi olla esimerkiksi sellainen, että kun paniikki iskee alkaa polkea jalkaa tai laskea lamppuja. Merkittävää on tunne siitä, että sinä olet tässä tällä hetkellä, eikä ole mitään hätää, Siippainen selventää.
Siippaisen terapiassa käyvät myös lapset, joiden kohdalla puhutaan perinteisestä lasten fysioterapiasta. Lapset tulevat Siippaisen tykö, kun muut menetelmät eivät näytä toimivan. Lapsien kanssa leikki on tärkeä työkalu.
- Monesti lapsi ratkaisee asioita leikin avulla. Lasten fysioterapia on hyvin luovaa työtä.
Siippainen pitää kahden vuoden aikaista kokemustaan psykofyysisen fysioterapian parissa huikeana.
- Välillä tuntuu, että tapahtuuko tässä oikeasti sellaisia asioita, mitä olen opiskellut. Työ on haastavaa, mutta erittäin palkitsevaa, fysioterapeutti iloitsee.