Yritysmaailma tuntee monenlaisia esimerkkejä konkursseista tai velkasaneerauksista. Pörssiyhtiöiden kohdalla ne ovat harvinaisia, mutta eivät mahdottomia. Kukaan ei pysty sanomaan minkälainen velkamäärä lopulta kaataa yrityksen ja kuinka pitkään velan annetaan kertyä, mutta jos yritys itse hakeutuu velkasaneeraukseen, tilanne on aina parempi kuin jos joku velkojista hakee yritystä konkurssiin.
Kajaanilainen asianajaja Antti Kejo työskentelee muunmuassa konkurssipesien ja yrityssaneerausten kanssa.
– Mitään rajoja siitä, että minkälaisilla velkamäärillä voi päästä velkasaneeraukseen, ei ole olemassa. Laki on kaikille yrityksille sama, olipa kyseessä pörssiyhtiö, niin kuin Talvivaaran tapauksessa, tai joku pienyrittäjä, joka voi olla jopa yksinyrittäjä. Saman lain perusteella yritykset voi päästä yrityssaneeraukseen, sanoo Kejo.
Saneerauslain mukaan pääsy nopeaa saneeraukseen edellyttää, että vähintään kaksi velkojaa, jotka edustavat vähintään 20 prosenttia yrityksen kaikista veloista, puoltavat saneeraushakemusta.
Jos suurin velkoja Nyrstar ei tue hakemusta, se ei Kejon mielestä estä saneeraukseen pääsemistä.
– Se on matematiikkaa, että kuinka paljon muita puoltoja tarvitaan, jos sieltä yksi sinänsä iso velkoja jää pois. Ei se sinänsä sitä estä, mutta toki se aiheuttaa uusia haasteita tuolle asialle.
Velkojien listasta ei paljoa päätellä
Vaikka Talvivaaran velkojen määrä on huikeat miljardi euroa, Antti Kejo muistuttaa, että rahavirratkin ovat jossain vaiheessa olleet huikeita. Perinteisesti isojen yritysten velkojalistalla on pankkeja, mutta listasta ei voi esimerkiksi päätellä, että miltä ajalta velat ovat kertyneet.
– Yleisellä tasolla voidaan sanoa se, että yleensä pankkien saatavat ovat syntyneet siinä vaiheessa, kun luottoja on saatu. Voisi kuvitella, että ne ovat alkuvaiheesta saakka. Voisi kuvitella, että näiden aliurakoitsijoiden, tavarantoimittajien ja muiden saatavat eivät liene kovin vanhoja, arvioi asianajaja Kejo.
Voisi kuvitella, että näiden aliurakoitsijoiden, tavarantoimittajien ja muiden saatavat eivät liene kovin vanhoja.
Antti Kejo
Espoon käräjäoikeudesta saadun tiedon mukaan kukaan velkojista ei ole jättänyt Talvivaarasta konkurssihakemusta ainakaan tiistai-iltapäivään mennessä. Periaatteessa tuhannen euron saatavillakin voi hakea jonkun yrityksen konkurssiin, mutta Kejon mukaan ihan olemattomilla summilla ei konkurssia saada aikaan. Talvivaaran listassa suurimmalla velkojalla, Nyrstarilla, on 232 miljoonan euron saatavat ja toisessa ääripäässä on noin tuhannen euron suuruisia velkoja.
– Tämmöistä isoa haitaria ei ole ikinä vastaavassa tilanteessa vastaan tullut, enkä ole keneltäkään muultakaan tällaista nähnyt, sanoo Antti Kejo.