Malminetsintä on Suomessa luvanvaraista toimintaa. Jokamiehenoikeudella voi tutkia niin sanotusti pienimuotoisesti, ottaa vähäisiä kivinäytteitä ja kuopaista vähän pintaa.
Mutta jos pitemmälle mennään, louhitaan kalliota, kairataan tai kaivetaan monttuja, vaaditaan lupa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta eli Tukesilta.
Malminetsintäluvan jokaisesta hehtaarista maksetaan korvaus, joka menee maanomistajille.
- Vuonna 2012 koko maassa maksettiin malminetsintäkorvauksia noin 2,4 miljoonaa euroa. Korvausta maksettiin 130 000 hehtaarilta eli 1300 neliökilometrin alalta, Tukesin kaivosyli-insinööri Terho Liikamaa sanoo.
Metsähallituksen tulot kasvussa
Suurimpana maanomistajana Metsähallitus saa korvauksista parhaan osan, koko maan rahoista puoletj a Lapin osuudesta peräti 80 prosenttia.
Korvaussumma on hyvässä kasvussa verrattuna viime vuoteen.
- Valtaus- ja malminetsintäkorvauksia, jotka perustuu viranomaislupiin, valtionmailta saatiin vuonna 2012 miljoona euroa ja vuonna 2013 tähän mennessä on saatu 1,3 miljoonaa euroa.
- Lisäksi malminetsintää tehdään joissakin tilanteissa maanomistajan luvalla kaivoslain rajoissa. Siitä meille tulee tänä vuonna tuloa noin 150 000 euroa, kertoo Metsähallituksen kehitysjohtaja Tapani Pouta.
Lapin korvauksista leijonanosa valtion pussiin
Lapin malminetsintälupien tuotto on noin 1,2 miljoonaa euroa. Siitä noin miljoona kuuluu Metsähallitukselle.
Loppu 200 000 euroa on yksityisten maanomistajien ja maita omistavien yhtiöiden rahaa sen mukaan kenen maille etsintälupa ulottuu. Esimerkiksi metsäyhtiöillä on Lapissa merkittäviä maaomistuksia.
Metsähallituksen tienesti ei jää Lappiin pyörimään. Se katoaa valtion pohjattomaan pussiin.
- Malminetsintäalueet on käytännössä lähes poikkeuksetta liiketoiminnan alueita ja korvaukset on silloin liiketoiminnan tuloja samaan tapaan kuin esimerkiksi vuokratulot. Me maksetaan liiketoiminnan tuloksesta valtiolle vuosittain tuloutus, metsähallituksen kehitysjohtaja Tapani Pouta sanoo.