Suomessa ensi kertaa järjestettävä robottiviikko haluaa nostaa keskusteluun robottien vaikutukset koko yhteiskuntaan. Robotteja on perinteisesti toteuttu pitämään lähinnä koneina, jotka tekevät fyysiä työtehtäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset teollisuusrobotit, hitsauskoneet tai vaikkapa pihanurmikkoa automaattisesti leikkaavat automaattiset ruohonleikkurit.
Robotiiikka on enemmän kuin pelkiä koneita
Robotit ovat kuitenkin paljon laajempi käsite, muistuttaa Suomessa tänä vuonna ensi kertaa järjestettävän eurooppalaisen robottiviikon kuraattori, tietokirjailija Cristina Andersson.
- Suomessa puhutaan paljon digitalisaatiosta, mutta pelkäänpä pahoin, että Suomessa tämä digitalisaatio on jo menossa ohi ja se murros liittyy nyt niemenomaan robotisaatioon, jossa robotiikan avulla digitaalinen tieto muutetaan fyysisiksi toiminnaksi eli ihmisen rinnalle toimijaksi tulee joku muu yhä älyllistyvä olento elikkä robotti, sanoo Cristina Andersson.
Millaista se mahtaa olla, kun alaisena on pelkkiä robotteja?
Robottiviikon kuraattori Cristina Andersson
Anderssonin yritysten välisessä kilpailussa robottitekniikan merkitys lisääntyy ja yritysten sijoittumista ohjaa yhä enemmän kehittyvä robottitekniikka pelkkien työvoimakustannusten rinnalla. Tässä kehitykseessä Suomi uhkaa jäädä jälkeen, jollei robotiikkaan satsata.
Oulussa tutkitaan sosiaalista robottia
Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa robotteja tutkitaan. Esimerkiksi Oulun yliopistossa tutkitaan kotitalouskäyttöön soveltuvien ns. sosiaalisten robottien kehittämistä. Tällainen robotti voisi tulkita kasvoista ihmisen perustunteita, kuten surua, pelkoa, innostusta ja hämmästysyä. Sen jälkeen robotti osasiai muuttaa toimintaansa niiden mukaan. Tutkimusprojektissa robotti oppii tunnistamaan ihmisiä ja muistaa kohtaamiset näiden kanssa. Se puolestaan voi viestiä ihmiselle tunnistamansa tunteen mukaan liikkumalla tai ääntelemällä.
Sosiaalisten robottien arvioidaan yleistyvän kotitalouksissa 10–15 vuoden kuluessa.
Korkeakouluissa robottien merkitys yleensä ymmärretäänkin, mutta niissäkin kaivattaisiin Anderssonin mielestä uudenlaisia ajatuksia. pelkkä robottiteknologian tutkimus ei riitä.
- Meiltä puuttuu esimerkiksi tutkimus, jossa selvitettäisiin miten robotteja johdetaan. Millaista se mahtaa olla, kun alaisena on pelkkiä robotteja?
