Euroopan parlamentin suomalaisjäsenten eli meppien vaikutusvallasta on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa. 13 suomalaista meppiä on alle kaksi prosenttia yli 700 edustajasta.
Parlamentin Suomen-tiedotustoimistossa uskotaan vakaasti, että suomalaismepeillä on lukumääräänsä enemmän vaikutusvaltaa.
- Olen vuosikausia seurannut heidän toimintaansa ja katsonut minkä tyyppisissä tehtävissä he ovat olleet. Uskallan väittää tämän seurannan perusteella, että suomalaiset nimenomaan lainsäädäntöasioissa ovat olleet hyvin vaikutusvaltaisissa asemissa, tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen sanoo.
Nurminen perustaa väitteensä valiokunnissa jaettaviin esittelijän tehtäviin. Esittelijällä on valtaa, koska hän sorvaa valiokunnan kannan lakiesitykseen.
Esittelijöiden ja varjoesittelijöiden kautta hoidetaan neuvottelut sekä valiokunnassa, poliittisissa ryhmissä että toimielinten vällillä.
- Esittelijän tehtävät ovat luottamustehtäviä. Siinä täytyy olla oman poliittisen valiokuntaryhmän luottamus. Se ansaitaan sillä, että tehtään töitä ja osataan kuunnella muita, Nurminen lisää.
Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma ei ole aivan yhtä vakuuttunut esittelijän tehtävien painoarvosta. Vaikutusvalta on paljon muutakin.
- Meppien aktiivisuutta on hirveän vaikea mitata yksinkertaisesti. Nähdään tietysti missä valiokunnissa he ovat ja minkälaisia tehtäviä heillä valiokunnissa on ollut, mutta päätöksenteon sisälle on vaikea nähdä, Aunesluoma kertoo.
Toki esittelijän rooli jotain kertoo arvostuksesta, lisää Aunesluoma.
Lähes kaikki mepit olleet esittelijänä
Tällä vaalikaudella 2009-2014 yhtä suomalaismeppiä lukuun ottamatta kaikki ovat olleet ainakin kerran esittelijänä valiokunnissa.
Yllä olevasta grafiikasta käy ilmi, että Sirpa Pietikäinen (kokoomus, EPP) on valittu esittelijäksi viisi kertaa, Satu Hassi (vihreät, Greens/EFA) ja Nils Torvalds (rkp., ALDE) kahdesti.
Ja kun mukaan lasketaan varjoesittelijän roolit, kolmen kärki on Petri Sarvamaa Euroopan kansanpuolueen ryhmästä, Euroopan vapaan allianssin Satu Hassi ja jälleen Sirpa Pietikäinen.
Tilastoja pitää katsoa varauksella, sanoo tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma. Epävirallinen vaikuttaminen ei niissä näy.
- Ihan pelkästään matemaattiset luvut eivät kerro siitä, mikä on ollut yksittäisten asioiden painoarvo ja kuinka hankalia asioita ne ovat olleet. Tai että onko kyseisellä edustajalla ollut tietty rooli asian ratkaisussa, ovatko he olleet tärkeitä neuvottelijoita tai sillanrakentajia.
Piiloon jää myös esimerkiksi se, miten mahdolliset valiokuntien puheenjohtajatehtävät syövät aikaa ja halua pyrkiä esittelijäksi. Esiin ei myöskään nouse valiokuntien nokkimisjärjestys. Painavia ovat muun muassa ympäristö- ja talousvaliokunnat, joissa istuu muutamia suomalaismeppejä.
Miksi sitten neljä suomalaista meppiä on halunnut mukaan ulkoasianvaliokuntaan, jossa ei säädetä lakeja?
- Se heijastelee yhtäältä tätä Su omen EU-politiikan asialistaa, jossa on satsattu paljon siihen, että EU olisi tehokas ja aikaansaava toimija poliittisissa kysymyksissä rajojensa ulkopuolella.
- Toisaalta se saattaa kertoa siitä, että meillä on valikoitunut Suomesta Euroopan parlamenttiin sellaisia poliitikkoja, joilla on osaamista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, sanoo Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma.
Tilastotiedot on kerätty Euroopan parlamentin internetsivuilta 27.11.2013.
Petri Sarvamaa, Tarja Cronberg (vihreät, Greens/EFA), Nils Torvalds ja Sampo Terho (ps./EFD) tulivat mukaan kesken vaalikauden (tieto mukaantulosta päivitetty 9.12.).