Vammaispalvelut kokevat suuria muutoksia lähivuosien aikana. Suomen tavoite lakkauttaa laitoshoito kokonaan vuoteen 2020 mennessä on saanut tulta alleen. Esimerkiksi vuoden 2012 lopussa pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli yhteensä 1 480 vammaista henkilöä, ja määrä vähenee vuosi vuodelta. Laitoshoidossa olevista vammaisista suurin osa on kehitysvammaisia.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi kaikilta erityishuoltopiireiltä ja kuntayhtymiltä suunnitelmat laitoshoidon purkamisesta valtioneuvoston asettamassa aikataulussa. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies, lakimies Jaana Huhta sanoo, että kaikki alueet ja suunnitelmien laatimisessa mukana olleet kunnat ovat sitoutuneet tavoitteeseen, mutta eri alueiden välillä on eroja tavoitteen toteuttamisen aikataulussa. Esimerkiksi Kymenlaaksossa kehitys on myönteinen. Vuonna 2011 lopussa pitkäaikaishoidossa oli 88 vammaista henkilöä, vuotta myöhemmin enää 58 henkilöä.
Kouvolassa on laitoshoidossa enää noin 25 kehitysvammaista henkilöä. Kouvolan kehitysvammaisten palvelujen palveluvastaava Hanna Tarkiainen sanoo kaupungin suhtautuvan uudistukseen intohimoisesti.
– Olemme toteuttaneet laitoshoidon lakkauttamista mielellämme ja ripeällä aikataululla. Taustallahan on se perusidea, että vammaisia ei pidä sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle, vaan kotona asumista on tuettava, Tarkiainen sanoo.
Ikäihmiset ja nuoret yhä useammin omissa kodeissaan
Nuorten kehitysvammaisten oikeudet ovat parantuneet vuosien myötä huomattavasti. Ennen nuorella ei ollut juurikaan vaihtoehtoja, eikä synnyinkodista lähdetty omaan asuntoon kovinkaan usein. Nyt tilanne on päinvastainen ja omaan kotiin muuttaminen ennemminkin itsestäänselvyys.
Olemme toteuttaneet laitoshoidon lakkauttamista mielellämme ja ripeällä aikataululla. Taustallahan on se perusidea, että vammaisia ei pidä sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle, vaan kotona asumista on tuettava.
Hanna Tarkiainen
– Se on parantunut hyvinkin paljon. Kaikilla on nyt oikeus saada vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja avustajan apua, sanoo vammaisten ja heidän läheistensä perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n Kymenlaakson aluetoimikunnan puheenjohtaja Irma Nuora.
Laitoshoidon lakkauttaminen takaa myös vammaisille ikäihmisille entistä paremmin mahdollisuuden asua palvelutalossa tai omassa kodissa. Se tarkoittaa yhteiskunnalle jonkin verran lisätyötä, kun vanhusten osuus väestöstä on kasvussa. Erityispalvelujen tarve kasvaa ja esteettömyyteen on panostettava entistä enemmän.
– Esimerkiksi vaikeasti vammaisten elinikä on noussut myös lääketieteen kehittymisen myötä. Tulevaisuudessa on pohdittava uusia ratkaisuja – Voisivatko esimerkiksi yleiset vanhusten palvelutalot osaltaan vastata tarpeeseen. Se on tosin yksilöllinen asia ja riippuu esimerkiksi vamman vuoksi tarvittavista erityispalveluista, Jaana Huhta sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.
Tuki, kotiapu ja kuljetuspalvelut saatava kuntoon
Huhta toteaa, että valtion ja kuntien on turvattava vammaisten hyvä asuminen.
– On tärkeää tukea muun muassa niitä, jotka asuvat kotona. Esimerkiksi hyvin vaikeasti vammaisen lapsen vanhempia on tuettava kotihoidossa kaikin tavoin.
Useimmiten avun saanti on suurin haitta, ei niinkään vamma.
Irma Nuora
Irma Nuora on tyytyväinen kehitykseen. Hän kuitenkin muistuttaa, että yhteiskunnan on huolehdittava monista asioista, jotta kotona ja palvelutaloissa asuminen onnistuu. Erityisesti kuljetuspalvelut ja kotiapu on turvattava entistä paremmin.
– Ikäihmiset pitäisi saada edes kodeistaan ulos ja kävelylle, osallistumaan, harrastamaan jotakin. Näkö- tai liikuntavammaisen on hankala lähteä palvelutalosta esimerkiksi kauppamatkoille. Kun palveluja ei ole eikä rahaa niiden järjestämiseksi, ihminen jää kotiinsa neljän seinän sisälle. Useimmiten avun saanti on suurin haitta, ei niinkään vamma, Nuora sanoo.
Tiistaina vietetään kansainvälistä vammaisten päivää. WHO:n ja Maailmanpankin arvion mukaan maailmassa on yli miljardi vammaista henkilöä, mikä vastaa noin 15 prosenttia koko maailman väestöstä.