Vantaanjoen taimenet lisääntyvät luontaisesti jo niin hyvin, että istutukset voitaisiin lopettaa. Virtavesien hoitoyhdistyksen mukaan luonnollisen lisääntymisen takia painopiste pitäisi siirtää joen kunnostustoimenpiteisiin.
- Istuttaminen on turhaa, jos luonnonlisääntymistä tapahtuu. Toisaalta se on myös haitallista, se sotkee luonnonkudun elpymisen seuraamista, toteaa Virhon Vantaajoki-vastaava Kari Stenholm.
Kalanviljelylaitoksilta jokeen tuotavat istutuskalat tuovat jokeen myös huonoa perimää.
- Sieltä tulevat kalat ovat nimenomaan hyviä viljelylaitoksella pärjäämisessä eivätkä luonnonvesissä. Eli istuttaminen pitäisi lopettaa ja se myös voitaisiin lopettaa, koska kalat lisääntyvät luontaisesti, Stenholm jatkaa.
Jo kolme vuotta peräkkäin
Taimen on lisääntynyt jälleen tänä syksynä menestyksekkäästi Vantaanjoella. Viimeiset kolme vuotta ovat osoittaneet sen, että taimen lisääntyy Vantaanjoessa menestyksekkäästi jos sille luodaan oikeanlaiset puitteet.
Sieltä tulevat kalat ovat nimenomaan hyviä viljelylaitoksella pärjäämisessä eivätkä luonnonvesissä
Kari Stenholm
Lähes kaikki havainnot kutevista meritaimenista- ja joessa elävistä paikallisista kaloista tehtiin talkoovoimin rakennetuilla kutusorakoilla.
Kutevista taimenista on tänä syksynä havaintoja Vantaanjoen yläjuoksulta saakka, aina 95 kilometrin päässä merestä. Näin ylhäällä kuteneet kalat olivat joessa viihtyvää paikallista kantaa. Kutevia, merestä nousseita meritaimenia tavattiin hieman alempaa, noin 60 kilometrin päässä merestä. Siellä meritaimenia kuti ennätysmäärin.
- Tänä vuonna niitä ei noussut aivan niin latvoille kuin kahtena edellisenä vuotena. Syynä ilmeisesti on se, että virtaamat olivat erittäin pieniä kudun alkaessa lokakuussa, ja silloin tämä niin sanottu houkutusvirtaama ei riittänyt meritaimenille.
Kalojen kutupuuhat kestivät alkukauden heikosta veden virtaamasta huolimatta yllättävän pitkään. Yläjuoksulla- ja alajuoksulla kalat kutivat jopa kuukauden ajan.
- Kutu alkoi lokakuun 10:s päivä ja kesti lähes marraskuun puoleen väliin saakka.
Taimenella piisaa silti ongelmia
Tällä hetkellä Vantaanjoen taimen voi varsin hyvin, mutta ongelmiakin on paljon jäljellä. Haasteita piisaa. Merialueen verkkokalastus, salakalastus ja kuntien jätevesipäästöt ovat Stenholmin mielestä ongelmia joihin pitää löytää ratkaisu.
- Myös Helsinki-Vantaan lentokentältä tulee sulatusaineita Vantaanjokeen. Kalastuksenvalvonta on myös melko huonoa Vantaanjoella. Joissain paikoissa valvonta on hyvää, mutta useimmissa huonoa.
Alamitan nosto jää liian pieneksi
Vuodenvaihteessa meritaimenen alamitta nousee nykyisestä puolesta metristä 60 senttiin. Mittaa olisi pitänyt nostaa vielä lisää, vaikka alamitan nostaminen onkin Stenholmin mukaan suunta oikeaan. Virho on vaatinut alamitaksi 65 senttiä.
- Monet tutkimukset vahvistavat, että monet meritaimenet ovat yli 60 senttisiä ensimmäisen kudun aikana. Näitä tutkimuksia vahvistaa omat havaintoni esimerkiksi tänä vuonna. Vantaanjoen latvoilla meritaimenet olivat selvästi yli 60 senttisiä, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Eli alamitan nousu on hyvä, mutta edelleenkin se jää liian pieneksi, Stenholm sanoo.