Suora linja kartoitti ihmisten kokemuksia sivutoimisesta yrittäjyydestä ja työttömyysturvasta. Yhteydenottoja tuli runsaasti, ja meille väitettiin TE-toimistojen usein tekevän hyvin kaavamaisia päätöksiä siitä, onko henkilön yritystoiminta pää- vai sivutoimista. Henkilöt eivät halunneet esiintyä nimellään, mutta osa toimitti päätösasiakirjoja, joista heidän kertomuksiaan voitiin tarkistaa. Lisäksi saimme TE-toimiston lausuntoja viranomaisilta.
Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Sen sijaan sivutoimisella yrittäjällä on oikeus soviteltuun päivärahaan. Silloin vähäisestä yritystoiminnasta saaduista tuloista osa vähennetään työttömyyspäivärahasta. Tämän on tarkoitus kannusta työttömiä tekemään lyhyitäkin töitä.
Yhdessä tapauksessa toimittaja oli työskennellyt sekä vapaana toimittajana eli freelancerina että palkkatyössä. Kun palkkatyöt olivat loppuneet, hän hakeutui TE-toimistoon työnhakijaksi.
Työttömyyskorvaukset kuitenkin evättiin sillä perusteella, että henkilö kirjoitti kerran kuukaudessa kolumnin erääseen lehteen. Kertomansa mukaan kolumni työllisti häntä kolme tuntia kuukaudessa.
TE-toimisto epäsi henkilön oikeuden työttömyysturvaan sillä perusteella, että tämä oli päätöksen mukaan päätoiminen yrittäjä. TE-toimiston vastineesta toimittajan tekemään valitukseen käy ilmi, että TE-toimisto on yhdistellyt hyvin luovasti lauseita ministeriön ohjeesta. Niinpä TE-toimisto on päätynyt väittämään, että henkilöä ei voida katsoa sivutoimiseksi yrittäjäksi, koska hän ei ole työskennellyt samanaikaisesti yritystoiminnan kanssa vähintään kahdeksaa kuukautta kokoaikatyössä.
Ministeriössä ihmettellään perustelua
Vanhempi hallitussihteeri Timo Meling työ- ja elinkeinoministeriöstä yllättyy, kun kuulee perusteluita.
- Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuulen, että joku on vedonnut nimenomaan siihen, että ohjeessa sanotaan tuolla tavalla. Jos tämä on pulma, niin ilman muuta ohje voidaan korjata sillä tavoin, että siitä ei voi saada sitä käsitystä, että ainoa tilanne, jossa yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi, on se, että henkilö on ollut riittävän pitkään palkkatyössä, hän sanoo.
Meling korostaa, että ohjeen linjaus kahdeksan kuukauden rinnakkaisesta palkkatyöstä on vain yksi esimerkki tilanteesta, jossa työnhakijan yritystoiminta on katsottava sivutoimiseksi. Sen on tarkoitus antaa TE-toimiston asiakkaille jotain ennakkokäsitystä siitä, millaista päätöstä odottaa.
Suoraan linjaan yhteyttä ottaneet ihmiset kertoivat ongelmaksi juuri sen, että TE-toimistolta ei saa ennakkolausuntoja siitä, miten työttömänä tehtyyn satunnaiseen yrittäjänä tehtäviin työkeikkoihin suhtaudutaan. Moni jättää työkeikat tekemättä, koska pelkää tulevansa niiden vuoksi ”tuomituksi” päätoimiseksi yrittäjäksi, jolloin työttömyystuet voidaan peruuttaa.
Moni valitteli, että juuri tällaisten keikkojen kautta voisi aueta työpaikka tai omasta yritystoiminnasta kehittyä kokopäiväistä. Nykyään niitä ei uskalleta tehdä, ja jotkut kertoivat TE-toimiston virkailijan jopa neuvoneen kieltäytymään keikoista.
Päätöksistä voi aina valittaa, mutta valituksen käsittely voi kestää kuukausia, minä aikana korvauksia ei makseta.
Lautakunta salaa valitukset
Moni haastattelemamme TE-toimiston asiakas samoin kuin asiantuntijat esimerkiksi Journalistiliitosta tai Suomen yrittäjistä sanoivat, että TE-toimistot eivät heidän kokemuksensa mukaan useinkaan perusta näkemystään yritystoiminnan päätoimisuudesta lain vaatimaan kokonaisharkintaan, vaan katsovat toiminnan sivutoimiseksi vain, mikäli ehto rinnakkaisesta palkkatyöstä täyttyy.
Asiaa olisi voinut selvittää Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisuista. Valituksista ja TE-toimistojen vastineista olisi käynyt ilmi, onko kyse säännönmukaisesta ilmiöstä. Työttömyysturvalautakunta ei kuitenkaan luovuta tekemiään ratkaisuja yritystoiminnan sivutoimisuutta koskevissa valituksissa. Asiakirjat ovat julkisia, mutta lautakunta perustelee kieltäytymistään henkilöstöpulalla. Toimistopäällikkö Olli Häkkinen vetoaa julkisuulain kohtaan, jonka mukaan tietopyynnöstä voi kieltäytyä, mikäli pyynnön toteuttaminen aiheuttaisi kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle.
Journalistiliitto on valittanut asiasta hallinto-oikeuteen. Liitto vetoaa valituksessaan siihen, että mikäli viranomainen ei ole järjestänyt asiakirjojaan niin, että halutut julkiset asiakirjat ovat helposti eroteltavissa salassapidettävästä aineistosta, ei viranomainen myöskään voi vedota tietopyyntöön suostumisen aiheuttamaan kohtuuttomaan haittaan.
