Kuvataiteilijat Jaakko Pallasvuo ja Kimmo Modig puivat galleria Sinnessä Helsingissä aikamme taiteilijoiden tilannetta ja heihin kohdistuvia odotuksia videoteoksessa Suomen Paviljonki - Finnish Pavilio.
Kotimaisista kuvataiteen aloista ei ole viime aikoina juuri positiivisia uutisia kerrottu. Veistokset myyvät huonosti ja osa taiteilijoista elää köyhyysrajan alapuolella. Koulutusta leikataan.
Vuonna 2012 otettiin viimeiset kuvataiteen opiskelijat 40-vuotta toimineeseen Lahden taideinstituuttiin. Seuraavaksi lakkautetaan yli 20 vuotta toiminut kuvataiteen koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Molemmista koulutusohjelmista on valmistunut kuvataiteen, graafisen suunnittelun ja animaation ammattilaisia. Lisäksi koulut ovat vuosien varrella tuottaneet myös visualisteja ja graafikoita esimerkiksi Nokialle, Disneylle ja pelifirmoihin.
Muu- ja mediataiteen järjestöt toimineet jo yli 25 vuotta Suomessa
Kuvataiteen alalle ja alan järjestöihin hakeutuu kuitenkin jatkuvasti uusia ihmisiä, kertoo ei-perinteisiin taidemuotoihin keskittyneen taiteen ammattilaisten järjestön MUU ry:n toiminnanjohtaja Timo Soppela.
- Meillä on yli 600 taiteilijaa eri puolilta Suomea jäseninä, jotka työskentelevät kuvataiteen niin sanotuilla uusilla alueilla. Näihin kuvataiteen uusiin alueisiin luokitellaan videotaide, mediataide, performanssitaide, esitystaide, installaatiot, ympäristötaide, äänitaide. Videoteokset alkavat lähennellä lyhytelokuvatuotantoja, joissa taiteilijan nimike voisi olla paremminkin ohjaaja, Soppela selvittää.
Muu ry:hyn on tänäkin vuonna liittynyt 45 uutta jäsentä. Se ja suomalaisen mediataiteen levityskeskus AV-arkki ovat molemmat toimineet jo neljännesvuosisadan.
- Meillä on tällä hetkellä 180 jäsentä. Nyt on iso määrä jäsenhakemuksia käsiteltävänä. 10-15 jäsentä vähintään hyväksytään uusia. Monille nuorille taiteilijoille kansainvälisyys ja omat verkostot ovat ihan itsetään selvyys, toteaa suomalaisen mediataiteen levityskeskuksen AV-arkin toiminnanjohtaja Hanna Maria Anttila.
Suomessa kuvataide ei myy
Kuvataiteeseen suunnatut resurssit ovat rajalliset ja siksi esimerkiksi Guggenheimin halu päästä osalliseksi rahoista huolettaa kotimaisia tekijöitä. Vain kourallinen suomalaisia kuvataiteilijoita elää teoksiaan myymällä.
- Tässä yhteiskunnassa vaatii yhteiskunnan tukea se, että taiteilijat kykenevät toimimaan työssään. Taiteilijoiden asemaa on tutkittu ja kuvataiteilijoiden toimeentulo on kaikista heikoin. Kolmannes elää köyhyysrajan alapuolella. Koko taiteilijakunnasta luku on 17 prosenttia, kun koko väestöstä köyhyysrajan alapuolella elää 13 prosenttia, Timo Soppela muistuttaa.