Helsingin katujen alla vyöryvälle rasvamassalle etsitään kuumeisesti hyötykäyttöä. Neste Oilin tuoreiden selvitysten mukaan rasva ei sovellu biodieselin raaka-aineeksi.
- Rasva joudutaan puhdistamaan viemäreistä painehuuhtelulla, jolloin rasva sekoittuu voimakkaasti jäteveteen. Seoksesta tulee niin vesipitoista, ettei sitä pystytä suoraan hyödyntämään Nesteellä, sanoo Helsingin aluepäällikkö Sami Sillstén HSY:n vesihuollon verkko-osastolta.
HSY oli toivonut jatkojalostuksesta helpotusta alati kasvavan viemärirasvan käsittelyyn. Esimerkiksi Kluuvikadun alta imetään kuukausittain 90 tonnia jäteveden ja rasvan sekoitusta.
Neste Oilin ottamista näytteistä todettiin kuitenkin, että rasvan osuus koko kuormasta on liian pieni polttoainetuotantoon.
- Rasvaa pitäisi olla selvästi enemmän kuin vettä ja etenkin kiintoaineesta isoimman osan tulisi olla rasvaa, sanoo tutkija Annamari Enström Neste Oililta.
Rasvaliejusta kauppatavaraa
Tällä hetkellä rasva matkaa viemäreistä Viikinmäen puhdistamolle, jossa sitä hyödynnetään muun muassa lämmön tuotantoon. HSY:lle rasvan imeminen ja käsittely on kuitenkin kuukausittainen rahareikä.
- Me pystymme meidän prosesseilla ottamaan rasvasta lämpöenergian talteen. Se on vain vähän väärä tapa hoitaa tämä ongelma, koska me joudumme sen omalla työllä ja kustannuksella tekemään. Käytännössä se ei meitä hyödytä, mutta ei se ihan harakoillekaan mene, sanoo Sillstén.
Biodieselin raaka-aineena viemäreitä tukkivasta ongelmamassasta olisi voinut kehkeytyä käypää kauppatavaraa.
- Itse uskon siihen, että jos kaikki ravintoloissa ja prosessiteollisuudessa tuotettu rasva saataisiin kerättyä ja toimitettua jollekin polttoainetuotantolaitokselle, niin sitä voitaisiin saada sinne niin paljon, että hommasta tulisi jopa ihan taloudellisesti hyödyllistä toimintaa, sanoo Sillstén.
- Jos saadaan erotettua isompia määriä kohtuullisen puhdasta rasvaa, mieluummin vielä ennen kuin se joutuu jäteveden sekaan, niin ilman muuta Neste Oilia kiinnostaa, toteaa Enström.
Keinot käyvät vähiin
HSY ei ole viranomainen, joka voisi velvoittaa kiinteistöjä huolehtimaan paremmin rasvan erottelustaan. Lisäksi monet isot kiinteistöt ovat ulkomaisen omistuksen takana ja vaikeasti saavutettavissa.
HSY turvautuu nyt valistamaan ihmisiä ja ravintoloita sekä pohtii pystyisikö virkavalta rajoittamaan rasvan kaatamista viemäreihin.
- Me lähestymme nyt keskusta-alueen kiinteistöjä ja ravintoloita siitä, että rasvanerottimet laitettaisiin kuntoon. Mikäli tilanne ei ala paranemaan, niin sitten mietitään viranomaisten kanssa yhdessä voimmeko joitain pakottavia toimenpiteitä tehdä, sanoo Sillstén.
Rasvaongelmia on joka puolella Suomea.
Sami Sillstén
Sillsténin mukaan rasva ei aiheuta ongelmia pelkästään Helsingissä, vaan kysymyksessä on pikemminkin kansallinen harmi.
- Kollegoilta ympäri Suomea on tullut viestiä siitä, että rasvaongelmia on paljon joka puolella Suomea. Haja-asutusalueella rasva kertyy lähinnä pumppaamoihin ja lisää niiden huoltokustannuksia. Muuten rasva kasvattaa viemäritukosten määrää ja sitä kautta aiheuttaa vahinkoja, toteaa Sillstén.
Rasvaa ei saisi missään tilanteessa kaataa viemäriin, vaan antaa jähmettyä ja kaapia biojätteisiin.