Valtion velka on ollut nousussa viime vuodet. Suomi on kasvattanut velkaansa vuoden 2008 jälkeen noin 40 miljardilla eurolla. Silti korkomenot ovat laskeneet samassa ajassa puolella miljardilla eurolla. Valtiokonttori arvioi, että valtio maksaa tänä vuonna korkoja yhteensä 1,8 miljardia euroa.
Valtion velan korkomenot ovat olleet laskussa jo pitkään. Oikeastaan trendi on ollut laskeva koko sen ajan, kun Suomi on kuulunut euroalueeseen. Syitä tähän on kaksi: alhaiset korot ja Suomen hyvä luottoluokitus.
Korot ovat nyt alhaalla muutenkin ja sen lisäksi Suomi saa lainaa monia muita maita halvemmalla luottoluokituksensa ansiosta. Suomi on tällä hetkellä yksi kolmesta euromaasta, joilla on kolmen A:n luottoluokitus ja ainoa, jonka luottoluokituksella on vakaat näkymät eli luokituksen putoamista ei edes epäillä.
Vuonna 2018 korkomenot kasvaneet miljardilla eurolla
Suomi ei voi kuitenkaan tuudittautua tilanteeseen. Ihan kuin asuntovelallistenkin, täytyy valtion valmistautua siihen, että korkomenot nousevat.
– Kyllä kai tästä eteenpäin on vain yksi suunta, ylöspäin, muistuttaa valtiovarainministeriön kansantalousosaston neuvotteleva virkamies Arvi Suvantokin.
– Korkotaso on jo lähellä nollaa ja sen alle ei mennä. Velka kasvaa näillä näkymin edelleen lähivuosina ja tästä väistämättä seuraa, että velanhoitokustannukset nousevat, hän jatkaa.
Valtiontalouden kehyksessä arvioidaankin, että viiden vuoden päästä korkomenot ovat jo miljardin suuremmat kuin nyt.
Niin kauan kuin Suomella on luottoluokittajien luottamus, pysyvät korot kuitenkin muita alhaisempina. Jos luottoluokitus laskisi, voisivat korotkin lähteä nousuun. Koska korot määräytyvät markkinoiden mukaan, on vaikea arvioida, miten ne reagoisivat. Varmaa kuitenkin on, että korkomenot kasvaisivat.