Henna ja Rauno Miettinen ovat muuttaneet Pielaveden Vaaraslahteen Hennan vanhalle kotitilalle. Taloremontti on loppusuoralla ja jatkossa pääasiallinen elanto on tarkoitus hankkia metsistä. Metsää heillä on nyt lisäostojen jälkeen lähes 200 hehtaaria. Metsätyöt tehdään itse. Emäntä on raivaustöistä varsin innoissaan.
- Se on kuin taivas. Minä nautin niistä ihan suunnattomasti ja tulee ihan jotain hyödyllistäkin tehtyä, Henna Miettinen sanoo.
Miettiset ovat tarkkaan seuranneet myös ensi vuoden alussa voimaan tulevan uuden metsälain mukanaan tuomia muutoksia heidän työhönsä. Laki höllentää selvästi nykyistä tiukkaa sääntelyä ja antaa melko vapaat kädet metsän hoito- ja hakkuutapoihin. Henna Miettinen on mielissään tästä muutoksesta.
- Jatkuvan kasvatuksen idea kiinnostaa. Mietimme, miten sitä voisi hyödyntää, että ei aina olisi sitä tasaikäistä metsää. Metsänomistajan oman päätösvallan lisääntyminen säilyttää myös monimuotoisuutta Suomen metsissä, Henna Miettinen sanoo,
Isäntä Rauno Miettinen on samoilla linjoilla.
- Kun yrittäjänä olen aikaisemmin toiminut muilla aloilla ja nyt sitten metsätalousyrittäjänä, niin vapaus valita ja myös vastuun ottaminen on hyvä asia. Enemmän olisin muutenkin kaivannut, kun metsätaloutta olen opiskellut, että olisi yrittämisen meininkiä ja annettaisiin valtiovallan ja verottajan taholta vapaus tehdä valintoja.
Eri-ikäiskasvatus on päivän sana
Nykyisen metsälain aikana hallitseva metsänkasvatusmenetelmä on vuosikymmenien ajan suosinut puuston tasaikäiskasvatusta. Siinä tukkipuun mittaan ehtinyt metsä lopulta hakataan. Sen jälkeen muokataan maat ja istutetaan uudet taimet, tehdään pari kolme harvennusta ja odotetaan uutta päätehakkuuta noin 60-70 vuoden kuluttua.
Nyt uuden lain myötä avautuvat vaihtoehdot ovat monelle houkutteleva asia, pohtii edistämispalveluiden päällikkö Markku Remes Metsäkeskus Pohjois-Savosta:
- Jos harjoitetaan eri-ikäiskasvatusta eli jatkuvaa kasvatusta, puustoa vähennetään poimintahakkuina, jolloin metsään syntyy aukkoisuutta ja luontaisesti uutta taimikkoa.
Poimintahakkuiden ohessa myös pienaukot tulevat vahvasti laillisiksi.
- Pienaukot ovat yleensä 30 X 50 metrin aukkoja. Kun niihin tulee lisää valoa hakkuiden jälkeen, syntyy myös uutta taimiainesta, Remes sanoo.
Vaikka uusi metsälaki lisää roimasti vapautta metsien käsittelyyn, suojeluun liittyvät säädökset kuten erityisten tärkeiden elinympäristöjen vaaliminen ovat edelleen kärkitavoitteita. Lisäksi metsien hävittäminen ei ole edelleenkään sallittua eli metsän on säilyttävä metsänä myös uuden lain voimaan tultua, vaikka uudistamisvelvoitteiden aikatauluja höllennetään ja luontaiselle uudistumiselle annetaan enemmän aikaa kuin nykyisin.