Liikenteen maksuja selvittänyt työryhmä ehdottaa, että auto- ja ajoneuvoverot korvattaisiin kilometriverolla, joka vaihtelisi sen mukaan, millä alueella auto liikkuu ja minkälaisia hiilidioksidipäästöjä aiheutetaan. Polttoainevero jäisi ennalleen.
Kuorma-autoliikenne sekä joukkoliikenne jäisivät kilometriveron ulkopuolelle.
Nykyinen käyttövoimavero muutettaisiin myös kilometriperusteiseksi. Sitä maksettaisiin tavallisen kilometriveron päälle. Sitä maksaisivat ne autot, jotka eivät ole bensiiniveron piirissä.
Työryhmän esimerkkilaskelman mukaan autoilijan keskimääräiset kustannukset säilyisivät nykytasolla, jos ajokilometrejä olisi vuodessa 17 000. Veron määrä nousisi, jos autoa käytettäisiin sitä enemmän. Keskimääräistä vähemmän ajavien kustannukset puolestaan laskisivat
Veron keskimääräiseksi hinnaksi muodostuisi vuoden 2025 liikenteellä 3,3 senttiä kilometriltä. Diesel-autoista maksettaisiin lisäksi vielä keskimäärin kaksi senttiä kilometriltä.
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän puheenjohtaja Jorma Ollila esitteli työryhmän raporttia liikenneministeri Merja Kyllöselle (vas.) ja tiedotusvälineille tänään maanantaina järjestetyssä tilaisuudessa.
Yksityisyyden suojaa mietitty
Ollilan mukaan lakikysymykset eivät olisi esteenä kilometriveron käyttöönotolle. Ajoneuvon yksityiskohtaiset käyttötiedot olisivat käyttäjällä itsellään.
Tiedot kerättäisiin satelliitilta ajoneuvolaitteeseen, josta ne menisivät niin sanottuun kansalaistiliin. Sieltä siirrettäisi verottajalle vain rajattu määrä tietoa viivästettynä, niin että verottaja saisi vain sen tiedon, jonka se tarvitsee verotuspäätöstä varten.
– Reaaliaikainen seuranta ei ole mahdollista, järjestelmä on sulkenut sen pois, Ollila selitti.
Ruuhkamaksuja ei pohdittu
Ollilan mukaan työryhmä ei pohtinut ruuhkamaksuja, koska se ei kuulunut toimeksiantoon.
– Emme ottaneet minkäänlaista kantaa siihen, Ollila sanoi.
Ollilan arvion mukaan henkilöliikenne vähenisi uuden kilometriveron ansiosta noin 30 miljoonalla matkalla.
Investointikustannukset 130 miljoonaa euroa
Ollila ei halunnut ottaa kantaa siihen, koska kilometriverojärjestelmä tulisi Suomessa ottaa käyttöön, koska asiasta on tehtävä poliittinen päätös.
– Puhumme ensi vuosikymmenen aikana tapahtuvasta siirtymästä, Ollila kuitenkin arveli.
Ollila huomautti, että Suomi on jälkijunassa tiemaksujen suhteen. Euroopassa on hänen mukaansa Suomen lisäksi vain kaksi muuta maata, joissa ei ole käytössä tiemaksuja. Nämä maat ovat Kypros ja Viro.
Kilometriverojärjestelmän investointikustannukset olisivat noin 130 miljoonaa euroa. Samaa luokkaa olisivat myös vuosittaiset operointikustannukset.
Lisäksi autoilijoilta perittäisiin noin 10 euron vuosimaksua autoihin asennettavista ajoneuvolaitteista.
Kilometriveron toimivuuden testaaminen voisi alkaa jo ensi vuonna.