Irtisanomiset ovat jälleen kiihtyneet. Viime vuonna irtisanottiin 16 000 ja tänä vuonna lähes 14 000 työntekijää. Vuosi 2009 oli Suomessa irtisanomisten suhteellinen Euroopan ennätys; työttömäksi jäi lähes 20 000 työntekijää, ja lisäksi väkeä lomautettiin runsaasti.
Irtisanomissuoja Euroopan eri puolilla poikkeaa toisistaan. Pohjois- ja toisaalta Keski- sekä Etelä-Euroopan irtisanomissuojaa voidaan verrata näissä maissa vaikuttaviin kirkkoihin, sanoo irtisanomisia tutkinut SAK:n ja ammattiliittojen EU-edunvalvoja Jari Hellsten.
- Keski- ja Etelä-Euroopassa on edelleenkin piirteitä vanhan katolisen kulttuurin osana olevasta ajatuksesta, että työnantajan täytyy pitää huolta työntekijöistään niin kuin isän perheestään, ja se selittää esimerkiksi erorahojen syntyä. Tosin tämä ideologia on joutunut hiukan tiukoille finanssikriisin aikana.
Tosin Itävalta, syvästi katolisena maana, on poikkeus, ja sen järjestelmä on lähellä sosiaaliturvajärjestelmää.
- Meillä on taas tämä luterilainen kulttuuri, että jokainen on oman onnensa seppä. Taustalla on hyvinvointivaltio, joka hoitaa loput, eikä lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan erorahoja makseta kuten muualla Euroopassa, kuvaa Hellsten.
Tosin Hellstenin mukaan katolisen kirkon mukainen huolenpidon ideologia on joutunut hiukan tiukoille finanssikriisin aikana, Hellsten lisää.
Hallitusneuvos Esko Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä kuvaa Suomen ja Pohjoismaiden työttömyysturvaa suhteellisen hyväksi, mutta sen vastapainona taas työsuhteen irtisanomista hyvin yksinkertaiseksi.
- Muualla Euroopassa on enemmän turvattu työsuhteita. Siellä on meitä hankalampi irtisanoa ja irtisanomiseen liittyy erorahoja ja muita järjestelyjä, joita Suomessa ei ole, sanoo Salo.
Euroopassa kolme irtisanomismallia
Pohjoismaissa irtisanotuille maksetaan irtisanomisajan palkkaa ja työttömyyskorvausta. Lähinnä toimihenkilöille, esimerkiksi 90-luvulla irtisanotuille pankkitoimihenkilöille ja Nokialta lähteneille, on maksettu myös vaatimattomia irtisanomispaketteja.
OECD:n uusimman selvityksen mukaan Suomen irtisanomismenettely on yhdeksänneksi heikoin yli 34 maan joukosta. Joukkoirtisanominen on Suomessa helppoa ja halpaa muuhun Eurooppaan verrattuna.
- Taloudellisten ja tuotannollisten syiden osalta se on aika yksiniittinen. Hyvin harvoin työnantajan toimia haastetaan oikeuteen, jos irtisanomisten perusteena ovat taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Suomi on tässä suhteessa aika yksiviivainen maa, sanoo Jari Hellsten SAK:sta.
Välimeren maissa irtisanominen on ollut vaikeaa, joissakin maissa lähes mahdotonta, ja on sanottu, että tuotannon jatkaminen on ollut esimerkiksi Espanjassa tappiollisissakin tapauksissa helpompaa kuin työntekijöiden irtisanominen. Välimeren maissa korvaus- tai eroraha on ollut lakisääteinen.
- Erorahoja on usein maksettu karkeasti ottaen vähintään kuukauden palkka työssäolovuotta kohden, tosin näitä on nyt jonkin verran heikennetty ainakin Espanjassa ja Portugalissa, sanoo Hellsten.
Myös Keski-Euroopassa maksetaan lain ja työehtosopimusten mukaan tai yrityskohtaisesti erorahoja. Isoissa yrityksissä ne voivat olla suuria.
Suomalaisyritykset maksaneet Keski-Euroopassa suuria erorahoja
Esimerkiksi Wärtsilä maksoi muutama vuosi sitten Hollannissa erorahoina suurimmillaan kahden vuoden palkkoja.
- Wärtsilän korvaukset eivät Hollannissa vähentäneet myöskään työttömyysturvaa, mutta Hollannista löytyy muita esimerkkejä siitä, että työnantajan korvaukset riippuvat siitä, saako työntekijä työttömyysturvaa, sanoo Jari Hellsten.
Myös Saksassa vastaava korvaustaso voi olla suuri. Esimerkiksi Nokian Bochumin tehtailla Nokia maksoi työntekijöille erorahoja yhteensä parisataa miljoonaa, kertoo kansainvälisen toiminnan päällikkö Jari Hakkarainen Metalliliitosta.
- Nokian maksamat erorahat Bochumissa olivat keskimäärin 87 000 euroa työntekijää kohti, mutta suurimmat olivat noin parisataa tuhatta, toiset saivat vähemmän. Sitten samat työt siirrettiin Romanian tehtaalle ja sieltä taas Aasiaan. Romanialaisille maksettiin enää muutamista sadoista maksimissaan muutamiin tuhansiin euroihin erorahoja, kun he menettivät työpaikkansa, sanoo Hakkarainen.
- Parhaillaan on käynnissä Belgiassa Fordin tehtaan sulkemiset ja arvioidaan, että se maksaisi Fordille 500–700 miljoonaa euroa. Se koskisi suoraan 4 500 työntekijää ja lisäksi alihankkijoita, jatkaa Hakkarainen.
Tosin heikoimmillaan irtisanomisturva on voinut merkitä Keski-Euroopassakin vain parin viikon palkkaa. Eurokriisi on hiukan huonontanut Etelä-Euroopan maiden vahvaa irtisanomissuojaa.
Seurauksena kahdet työmarkkinat ja ontuvat sisämarkkinat
Kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen Akavasta sanoo, että vahva irtisanomissuoja on synnyttänyt eteläisessä Euroopassa kahdet työmarkkinat.
- On ollut niitä ihmisiä, jotka ovat olleet hyvin suojatuissa töissä, ja osa kaiken ulkopuolella niin sanotuissa prekariaattitöissä. Nyt on haluttu hiukan keventää vahvojen irtisanomissuojaa ja toisaalta parantaa heikompien, prekariaatin suojaa, sanoo Penttinen.
- Vahva irtisanomissuoja Keski- ja Etelä-Euroopassa on kuitenkin aiheuttanut Suomellekin ongelmia. Kun yrityksen on pitänyt vähentää tuotantoa Suomesta tai muualta Euroopasta, irtisanominen on ollut helpompaa ja halvempaa Suomen tuotantolaitoksista kuin Keski- tai Etelä-Euroopasta. Toimenpiteet ovat sitten kohdistuneet enemmän Suomeen, jatkaa Penttinen.
- Se, että irtisanomismenettelyt eroavat ja kohdistuvat voimakkaammin tiettyyn yhteen maahan kuin toiseen, on ollut ongelma ainakin suomalaisen työttömän osalta. Se on sellainen asia, mikä vaikuttaa jo sisämarkkinoiden toimintaan. Ehkä yhtenäisempi irtisanomisjärjestelmä olisi hyvä, ainakin räikeimmät erot saataisiin häviämään, arvioi kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen Akavasta.