Yli kymmenen vuotta meditaatiota harjoittanut Tapio Ukkola sanoo, että arkipäivän liikunta ja tekeminen on samanlaista tärkeää pysähtymistä kaikille.
Jollekin se voi olla pilkkimistä tai marjojen poimimista ja meille suomalaisille vaikka saunassa käymistä.
- Joku tykkää kutoa, toinen hiihtää. Sen kummemmin titteleitä laittamatta, moni varmasti nauttii hiihtäessään siitä tekemisestä, ympäröivästä luonnosta ja on jollain tavalla kuulolla sille, mitä itsessään aistii. Jollekin se voi olla pilkkimistä tai marjojen poimimista ja meille suomalaisille vaikka saunassa käymistä, siinähän sitä monesti pysähtyy itsensä äärelle, Tapio Ukkola pohtii.
Läsnäoloharjoittelun avulla voi pysähtyä hetkeksi ja ottaa aikaa itselle.
- Oma kokemukseni on se, että on hyvä kysyä välillä, mitä minulle kuuluu tällä hetkellä. Se voi unohtua kaiken tekemisen keskellä.
Läsnäoloa voi harjoitella vaikka ruuhkabussissa
Tapio Ukkola sanoo, että perinteisesti läsnäoloharjoittelu mielletään helposti paikallaan olemiseksi ja hiljentymiseksi, vaikka meditoida voi yhtälailla seisaaltaan ruuhkabussissa.
- Läsnäoloharjoituksen voi tuoda liikkeeseen ja tekemiseen, arkiseen tiskaamiseen tai imurointiin. Meditaatiossa on pohjimiiltaan kyse siitä, että on vaan tässä hetkessä ja läsnä sille, mitä tapahtuu, mitä kokee ja mitä aistii.
Feldenkrais-ohjaajaksi ja Mindfulness-kouluttajaksi opiskellut Ukkola myöntää, että alkuun saattaa olla helpompi tehdä harjoitus ilman häiriötekijöitä.
- Kun istuu, seisoo tai makaa rauhallisessa paikassa, on ehkä helpompi pysähtyä. Siinä ei ole niin paljon ärsykkeitä, mitä ympärillä tapahtuu.
Toisaalta meditaatio eli läsnäolo on juuri sitä, että kuuntelee, mitä ympärillä tapahtuu.
- Joillekin ihmisille voi olla helpompi tehdä harjoitus niin, että keskittyy siihen, mitä ympärillä tapahtuu. Toiselle voi olla helpompi aistia omaa hengitystä ja jollekin helppoa on omien ajatusten ja tunteiden tarkkailu. Jokainen meistä on yksilö. Jos haluaa kokeilla läsnäoloa, on hyvä löytää itselle luontainen tapa olla, ei pakottaa itseään johonkin.
Meditaatio ei vaadi vuosien treeniä
Yleiseen luuloon, että meditaation edut voi saavuttaa vain vuosien harjoittelulla, Ukkola toteaa asian olevan juuri näin ja ei sittenkään.
- Minun mielestä joo ja ei. Samalla tavalla kuin vaikkapa opettelee ajamaan polkupyörää, voi harjoitella meditaatiota. Sekin on jo pyörällä ajoa, kun pikkuisen polkee ja sitten kaatuu. Miten minä näen asian, niin tässä ei ole mitään erityisempää saavutettavaa, vaan meditaatio on sitä harjoittelua olla läsnä. Joskus on enemmän läsnä ja joskus vähemmän.
Tapio Ukkola aloitti oman meditaationsa urheilijanuorukaisena. Hän haki liikkuvuutta joogaamalla.
- Huomasin, että joogasta sai myös muuta hyötyä kuin liikkuvuutta, hyvää oloa ja jollain tavalla virkistyin. Sitä myöten heräsi mielenkiinto myös meditaatiopuoleen.
- Kysy itseltäsi miltä minusta tuntuu tällä hetkellä, miltä minusta tuntuu omassa kehossa, mitä minä nyt ajattelen, miltä hengistys tuntuu. Jos joku asia tuntuu itselle miellyttävältä tai joka jollain tavalla kutsuu, sen äärelle voi hetkeksi pysähtyä ja siirtyä sitten vaikka seuraavaan. Lopulta se o jokaisen jollain tavalla löydettävä omat luontaiset tavat olla läsnä. Tietysti yksi hyvä keino on kysyä, mitä tässä ympärillä kuuluu ja miltä minusta tuntuu.