Vetäisin natsipullan henkeeni. Tarkoitan tietenkin ruotsalaisia sahramilla maustettuja, S-kirjaimen muotoisia Lucia-pullia, jotka Ruotsissa asuvat suomalaiset ystäväni ristivät SS-pulliksi sen jälkeen, kun Ruotsin yleisradioyhtiö SVT risti omat joulutorttumme hakaristitortuiksi. Henkeen se pulla meni, kun luin Tukholman Kärrtorpin tapahtumista viime sunnuntaina.
Asuin reilut 12 vuotta Bagarmossenissa, kivenheiton päässä Kärrtorpista, siitä Tukholman kaakkoislähiöstä, joka nyt on noussut otsikoihin kivien kirjaimellisesta heittelystä ja puukkojen heiluttamisesta, heittäjinä ja heiluttajina alta kolmikymppiset ruotsalaiset uusnatsit.
Kärrtorp kuuluu kaupungin parempiin lähiöihin. Se rajoittuu naapurikunta Nackan luonnonsuojelualueisiin. Järvet, metsät, golfkentät, lenkkipolut ja saunat ovat kävelymatkan päässä. Juna vie keskelle keskustaa kymmenessä minuutissa. Siitä – metrolinjasta 17 – muuten juontaa mielenosoituksen järjestäjien, rasismin vastustajien omaksuma nimi "Linja 17".
Kärrtorpin torilla mieltään osoittivat ihan tavalliset svenssonit ja janssonit: nuoret opiskelijat, pikkulasten vanhemmat, sairaanhoitajat, jo eläköityneet kansakodin rakentajat Lillemoreista ja Berndteihin, minun entiset naapurini. Kahta puukotettiin.
Paikalliset asukkaat olivat kyllästyneet siihen, että uusnatsit ovat kesästä lähtien merkanneet Kärrtorpia reviirikseen. Muureihin, seiniin ja oviin on maalattu hakaristejä ja rasistista propagrandaa.
Dagens Nyheterissä Ruotsin kansalliseen vastarintaliikkeeseen (SMR) kuuluva tiedottaja selittää, että SMR hyökkäsi mielenosoittajien kimppuun, koska "he väittävät, että SMR ei saisi toimia Kärrtorpissa". Tiedottaja koki tämän provokaationa, "enemmän tai vähemmän sodanjulistuksena".
Ruotsissa natsipeikkoa ei koskaan nostettu pöydälle maailmansotien jälkeen samalla tavalla kuin Suomessa. Ruotsihan oli liittoutumaton, vaikka se antoi Hitlerin joukoille pääsyn rautateilleen ja salli malmikuljetukset Pohjois-Ruotsista Saksaan.
Kansankoti rakennettiin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä kuitenkin demokratian ja solidaarisuuden perusarvoille. Sitä olivat rakentamassa myös lukemattomat siirtolaiset: suomalaiset, puolalaiset, unkarilaiset, tsekit... Vuonna 1974 Ruotsi määritti ensimmäistä kertaa siirtolaisuuspolitiikkansa. Sen linjoiksi tulivat tasa-arvo, valinnanvapaus ja yhteistoiminta.
Nyt maassa asuu 1,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat syntyneet jossakin muussa maassa kuin Ruotsissa. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät vuonna 2012 olivat syyrialaiset, afganistanilaiset ja somalit.
Suurin ulkomaalaisten joukko ovat kuitenkin edelleen suomalaiset. Suomen kansalaisia asuu Ruotsissa yli 100 000, suomalaistaustaista on kolmessa sukupolvessa yli 700 000.
Kärrtorpissa järjestetään sunnuntaina uusi rasismin vastainen mielenosoitus. Facebookissa tilaisuuteen on ilmoittautunut yli 15 000 tukholmalaista.
Vähintään yhtä moni on mukana hengessä. Sanomalehti Aftonbladetissa on viikon ajan voinut allekirjoittaa vetoomuksen "Minäkin olen Kärrtorpissa". Allekirjoittajia oli perjantaiaamuna 16 000. He ovat sydämessään Kärrtorpissa, vaikka asuvatkin lehden grafiikan mukaan mm. Helsingissä, Lontoossa ja Barcelonassa. Tukimielenosoituksia järjestetään tai on jo järjestetty kymmenessä kaupungissa Ruotsissa.
Kärrtorpin tapahtumat ovat saaneet svenssonit ottamaan kantaa. Heidän äänensä kuuluu. Tukholman metrolinja 17:llä liikkunee sunnuntaina moni muukin kuin kärrtorpilainen. Toivotaan, että matka on turvallinen.