Pitkään suunnitteilla olleen rikostuomiosovelluksen piti tehostaa tuomioiden jakelua, mutta esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa sen käyttöönotto on syksyn aikana vähentänyt ratkaistujen juttujen määrää useilla sadoilla.
Pahimmillaan it-ongelmat voivat johtaa siihen, että vaaralliset rikolliset pysyvät kauemmin vapaalla jalalla.
Jos ajokielto ei kirjaudu Trafin rekisteriin, ei tietoa ole poliisillakaan. Kieltoa uhmaava pääsee tällöin livahtamaan poliisilta kuin koira veräjästä.
Tämänkaltainen tilanne on voinut hyvinkin olla mahdollinen kesästä lähtien, jolloin ongelmat tuomioiden kirjaamisessa ja tiedon välittämisessä viranomaisille alkoivat yleisissä tuomioistuimissa. Syynä on uuden rikostuomiosovelluksen, Ritun, käyttöönotto, joka ei ole mennyt ihan putkeen.
- Tuomion laatiminen on niin vaikeata ja hankalaa, menee monta kertaa uusiksi, ja tuomion antaminen viivästyy, Helsingin käräjäoikeuden laamanni Eero Takkunen sanoo.
- Aikaisemmin tiedettiin, että tuomio annetaan kuukauden kuluttua, ja se annettiin kuukauden kuluttua. Nyt voi käydä niin, että tuomion laatimiseen menee pari–kolme kuukautta.
Tuomioiden täytäntöönpano on viivästynyt muissakin raastuvissa Rovaniemeä myöten, etenkin niin sanottujen isojen juttujen osalta. Lisäksi rikosrekisteriin on päätynyt vääriä tietoja.
Pahimmassa tapauksessa vaarallista rikollista ei saada vankilaan
Rötöstelijöille it-ongelmat voivat tarkoittaa oikeastaan mitä vain, lisää armonaikaa tai jopa ankarampaa tuomiota.
- Se on ankaroittava seikka, että aikaisemmat tuomiot eivät näy rikosrekisterissä, Helsingin käräjäoikeuden osastonjohtaja, käräjätuomari Jaana Helander sanoo.
- Pahin skenaario on tietenkin se, että vaarallista rikollista ei saada vankilaan suorittamaan rangaistusta, vaan hän on vapaana ja aiheuttaa kenties lisää ongelmia yhteiskunnalle.
Kyseessä on kuitenkin vielä vain uhkakuva. Moisista tapauksista ei ole toistaiseksi tietoa.
Oikeusministeriön alaisen it-hankkeen puheenjohtaja Heikki Liljeroos myöntää, että osa ongelmista johtuu itse sovelluksesta, mutta haluaa sysätä vastuuta myös henkilöstölle, joka ei hänen mukaansa ole riittävän hyvin valmistautunut uuden järjestelmän käyttöönottoon.
- Järjestelmässä itsessään on ollut pieniä viilauksen tarpeita. Toiset ongelmat johtuvat siitä, että järjestelmän opiskelu on vaatinut aikaa ja työtä, Liljeroos huomauttaa.
Hovioikeudet ovat päässeet helpommalla, sillä käytössä on yksinkertaisempi versio.
Vuonna 2007 alkanut it-uudistuksen suunnittelu on oikeusministeriön mukaan tullut maksamaan valtiolle kuusi miljoonaa euroa. Järjestelmää on tarkoitus kehittää edelleen ensi vuonna.