Venäläistä lähinnä huvittaa, kun suomalaiset ampuvat taivaalle joitakin raketteja uudenvuoden kunniaksi. Venäjällä uusivuosi on juhlista tärkein, ja sitä juhlitaan antaumuksella – usein monta päivää.
– Syödään, annetaan lahjoja niin kuin täälläkin. Tosin lahjat tuo pakkasukko eikä joulupukki, ja pakkasukolla on lumityttö kaverinaan. Koululaiset ja monet muutkin ovat lomalla, kun heillä on vapaata. Vapaita on lyhennettykin, mutta vielä niitä jäi aika paljon. Vapaat ovat pidemmät kuin Suomessa, kertoo Inna Pyykkönen, joka muutti Venäjältä Suomeen yli kymmenen vuotta sitten.
Suomessa tammikuun 2. päivä on jo tavallinen työpäivä, mutta Venäjällä se on edelleen yhtä juhlaa. Jos uusivuosi sattuu viikonlopuksi, se korvataan vapaapäivillä.
– Ihmiset viettävät aikaa eri tavalla, on joko lepoa tai harrastuksia, talviharrastuksistahan venäläiset tykkäävät. Aika paljon tehdään lasten ehdoilla. Jos uudenvuodenyö menee railakkaasti juhliessa, niin siitä selviydytään rauhallisemmin, sanoo kajaanilainen Pyykkönen.
Nykyään joulua saatetaan juhlistaa Venäjälläkin, mutta se on ennen kaikkea lasten juhla. Uskonnolliseen juhlaan ei kuitenkaan liity sellaista juhlintaa kuin venäläiseen uuteenvuoteen. Inna Pyykkösen lapsuudessa joulua ei saanut olla olemassa.
– Meidän perheessä joulua ei juhlittu. Neuvostoliiton aikana ei joulua sallittu. Oli vain uusi vuosi, ja siihen liittyivät kaikki odotukset ja juhlinnat.
Pienet taiat kuuluvat uuteenvuoteen
Venäläiset eivät tee uudenvuodenlupauksia niin kuin suomalaiset. Keskiyön aikana Venäjällä voidaan tehdä myös kaikenlaisia uudenvuoden taikoja.
– Uudenvuodenlupausten sijasta on toiveita. Silloin, kun Kremlin kellot lyövät kaksitoista, on vaikka minkälaisia taikoja, mutta mielessäänkin voi toivoa jotain sen 12 lyönnin aikana, ja se toteutuu.
Meidän perheessä joulua ei juhlittu. Neuvostoliiton aikana ei joulua sallittu. Oli vain uusivuosi, ja siihen liittyivät kaikki odotukset ja juhlinnat.
Inna Pyykkönen
– Yksi taioista on sellainen, että toive kirjoitetaan paperille, ja se poltetaan kellonlyöntien aikana. Tuhka sekoitetaan sampanjalasiin ja juodaan, kertoo Inna Pyykkönen.
Yksi perinteisistä uudenvuodentoiveista liittyy terveyteen. Sitä Inna Pyykkönen toivoo itselleenkin.
– Se on tärkeintä, että asiat ovat hyvin. Joku voi toivoa jotain isompaakin.
Pöytä täynnä herkkuja
Suomalainen ja venäläinen ruokakulttuuri poikkeavat muutenkin toisistaan. Ero vain korostuu uudenvuoden juhlinnassa.
– Suomessa on nakit ja perunasalaatti, mitä minä en ole ikinä ymmärtänyt, nauraa Pyykkönen.
Venäläisessä kulttuurissa pöytä pitää olla täynnä herkkuja.
– Ehdottomasti perinteistä Olivier-salaattia, joka muistuttaa ehkä italiansalaattia, mutta siinä on perunaa ja kanaa, ja se on majoneesipohjainen. Sitten on silliä turkin alla, ehdottomasti, ja mandariinejä, koska niitä ei Neuvostoliiton aikaan juuri saanut, niitä sai vain uudenvuoden aikaan.
_Silliä turkin alla _kuulostaa eksoottiselta ruokalajilta, mutta kyseessä on ruoka, jossa on kerroksittain silliä, majoneesia ja keitettyä, raastettua perunaa sekä muita kasviksia.
– Kuohuviiniä, venäläistä sampanjaa, pitää ehdottomasti olla pöydässä. Ylipäänsä pöytä pitää olla täynnä herkkuja. Se ennustaa, että vuodesta on tulossa rikas ja yltäkylläinen, kertoo Inna Pyykkönen.