Heikurat ovat siiryneet omavaraistalouteen vähitellen vuodesta 2004 lähtien, kun he luopuivati lypsykarjastaan. Yhdessä vaimonsa kanssa Pentti Heikura ajatteli, että oman tilan mahdollisuuksia ei kannata jättää käyttämättä. Maatalouslomittajan pieni karja, kanat ja maanviljely antavat lähes kaiken mitä tarvitsee. Omavaraistalouden ylläpitämiseen motivoi ruoan puhtaus ja ekologisuus.
– Siihen joutuu panostamaan paljon enemmän, mutta sitten tietää varmasti mitä syö.
Vuohet ovat omavaraistalouden perusta
Heikuroiden kauppalistan budjetti on 140 euroa kuukaudelta. Kaupasta tarvitsee ostaa vain sokeria, suolaa ja kahvia. Kaupasta ostetun sokerinkin kulutus on vähentynyt, sillä suut saa makeaksi omasta hunajasta.
Säilöttyä ruokaa tulee niin paljon, ettei kerkeä edes syömään kaikkia.
Pentti Heikura
Omavaraistalous nojaa luonnon antimiin, erilaisiin viljelyksiin ja navetan eläimiin. Rosita-kuttu, Nikita-kili ja kastroitu Nitro-pukki takaavat hyvän ruokavalion perustan, sillä vuohenmaidosta valmistetaan kaikki maitotuotteet juustosta jugurttiin.
– Vuohi on siitä hyvä köyhän miehen lypsylehmä, että sitä ei tarvitse joka vuosi poijittaa niin kuin lehmää. Yksi vuohi on lypsänyt seitsemän vuotta poikimatta, kertoo Pentti Heikura.
Sadan eläimen navetassa kuria pitävät pässi ja neljä kukkoa. Lampaat saavat karitsoja kerran vuodessa. Uusia karitsoita syntyy vuosittain noin kolmekymmentä. Syksyllä karitsat teurastetaan ja lihasta valmistetaan purkkilihaa sekä makkaraa. Uusia munivia kanoja täytyy saada parikymmentä vuodessaan, jotta hyvin munivia kanoja olisi riittävästi. Viljelykset lannoitetaan karjan lannalla, joten juurekset ja omenat ovat luomua.
Ruoka säilötään muun muassa saunassa palvaamalla, kuivaamalla ja pakastamalla. Heikuran mukaan ruoka ei ole talvella koskaan loppunut.
– Säilöttyä ruokaa tulee niin paljon, ettei kerkeä edes syömään kaikkia, nauraa Heikura.
Heikurat laajentavat jatkuvasti omavaraistalouttaan. Vaimo on taitava käsitöissä, joten saippua valmistuu kätevästi vuohen maidosta ja ulkoroihut lampaan rasvasta.
Pakastin suurin energiasyöppö
Suurin osa energiasta menee pakastimien sähkönkulutukseen. Heikuroilla on keskuslämmityskattila, jota lämmitetään puulla. Sähkölämmitykseen verrattuna energiankulutus on 90 prosenttia pienempi. Viime talven pakkasiin verrattuna puuta on kulunut neljäsosa.
– Asuntokin on sen verran harva, ettei ala homehtumaan. Puuta riittää niin paljon kuin kehtaa uuniin työntää, naurahtaa Heikura.
Sähkönkuluts ei ole Heikuran mukaan suurta. Pariskunta kuitenkin harkitsee tuulimyllyä tai aurinkopaneelia omavaraiseen sähköntuotantoon.
Omavaraisuus on asenne
Joskus tämä mietityttää kun on oiken sateinen ja kylmä kesä eikä mikään menesty. Mutta ei ole vielä mieleenkään tullut, että periksi antaisin.
Pentti Heikura
Pentti Heikura ei sano olevansa nuuka. Hän on säästäväinen. Heikura suosittelee omavaraisuutta muillekin, mutta ymmärtää, ettei kaikilla ole siihen halua ja mahdollisuuksia. Tärkein askel kohti omavaraisuutta otetaan ajattelutavan muutoksella. Kuhmon Härmänkylällä asuva Heikura pohtii kuluttamista suuressa mittakaavassa.
– Kaksi maapalloa pitäisi olla, jos tätä menoa jatkuu. Sitä pitäisi antaa pääkopalle käskyjä, että antautuu omavaraistaloudelle. Omavaraistalous on asenne ennen kaikkea, pohtii Heikura.
Omavaraistalous on työlästä, mutta Heikurat ovat olleet kaikinpuolin tyytyväisiä elämäntapaansa. Hankalinta on tuottaa rehua eläimille sateisina kesinä. Omavarainen ei lähde kauppaan turhan takia.
– Joskus tämä mietityttää, kun on oiken sateinen ja kylmä kesä, eikä mikään menesty. Mutta ei ole vielä mieleenkään tullut, että periksi antaisin, sanoo Heikura.
Maku ratkaisee
Parhaan palkinnon omavaraisviljelijä saa ruokapöydässä. Aito maku on paras maku. Heikuran mukaan polvien nivelongelmat ovat hävinneet vuohenmaidon myötä.
– Se on sitä aitoa tavaraa. Ruoka ei ole prosessoitua, eikä makua ole muuteltu. Maidossa ovat rasvat ja vitamiinit kohdillaan. Seitsemän vuotta ollaan vuohenmaitoa juotu. Lehmän maito on jo yäk, sanoo Heikura.
Lempiruokaa on vaikea kaikkien aitojen makujen välitä. Hetken mietittyään Heikura nimeää herkukseen palvaamalla valmistetun karistan lihan.
– Siitä kun keiton täräyttää, niin johan se on poikaa, kehuu Heikura.
Elämän tasapaino on suurin yltäkylläisyys
Heikura ei tunne, että hänen olisi tarvinnut luopua mistään elämäntapansa vuoksi. Heikura ei tuomitse muita, vaan totetaa, että Suomessa on hyvä elää.
Saan kaikista parhaimman elämän ja hyvän mielen, kun teen itse. Parasta elämänlaatua on kun on elämä tasapainossaan.
Pentti Heikura
– Suomi ei ole köyhä maa. Täällä on varaa ostaa ylimääräistä ja tuhlata. Jos todellisuudessa olisi köyhä maa, niin ajateltaisiin paremmin, mitä ostetaan.
Omavaraistaloudessa kuluttaminen ei hallitse ihmistä, sillä hän on oman elämänsä herra. Tasapaino on Heikuran elämän yltäkylläisyyttä.
– Käyttää rahan oman elämän aikana itseensä, eikä kokoa sitä. Saan kaikista parhaimman elämän ja hyvän mielen, kun teen itse. Parasta elämänlaatua on, kun on elämä tasapainossaan.
Ylen ajankohtaisohjelmat ja toimitukset eri puolilla Suomea käsittelevät aina torstaisin yhteistä teemaa. Yle Radio Suomen Ajantasan Torstaiseuran aiheena oli säästäväisyys 2.1.2014.