Gallupit, kyselyt ja selvitykset ovat arkipäivää suomalaisessa mediassa. Mutta mitä yhden gallupin tuloksista voi päätellä? Useat viestinnän ammattilaiset peräänkuuluttavat suomalaisilta nykyistä parempaa tutkimuslukutaitoa, jotta kyselyiden tuloksia ei sellaisenaan nieltäisi totuuksina.
**Gallup **on Kielitoimiston määritelmän mukaan otantamenetelmään perustuva mielipidetutkimus. Galluppeja tehdään paljon etenkin politiikasta ja puolueiden kannatuksesta.
Kysely, kyselyselvitys ja kyselytutkimus ovat epävirallisempia termejä, mutta niitä käytetään gallupien tapaan toteutetuista selvityksistä.
Tutkimus kattaa Kielitoimiston mukaan tutkimisen, siitä tehdyn julkaisun ja tieteen harjoittamisen. Käytännössä kuka tahansa voi tutkia mitä tahansa. Kaikki gallupit ja kyselytkin tutkivat jotain. Termi on kuitenkin ongelmallinen, sillä jotkut tieteelliset toimijat pitävät tutkimuksena vain akateemista tutkimusta.
Mediat selvittävät yhteiskunnan ilmiöitä
Yle Uutisten arvokysely sai alkunsa mielenkiinnosta yhteiskunnallisia arvoja kohtaan. Kyselyn 13 arvoteesiä valittiin julkisessa keskustelussa viime aikoina pyörineistä aiheista.
– Meitä kiinnosti nähdä, miten julkisuudessa kiivasta keskustelua herättävät kysymykset jakavat mielipiteitä. Lisäksi halusimme antaa ihmisille mahdollisuuden peilata omia arvojaan ja asenteitaan kyselytutkimuksen tuloksia vasten, kertoo Yle Uutisten tuottaja Juho Salminen.
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen luokkakone julkaistiin muutamaa päivää ennen Yle Uutisten arvokyselyä. Sekin syntyi yhteiskunnallisesta keskustelusta.
– Keskustelu luokka-asemista on Suomessa noussut uudestaan esille. Luokkakone oli mielenkiintoinen tapa käsitellä asiaa datajournalismin lähtökohdista, kertoo puolestaan Helsingin Sanomien datajournalismista vastaava uutispäällikkö Esa Mäkinen.
Edustavan otannan ongelma
Kysely tai gallup itsessään ei siis ole huono keino kansan mielipiteen selvittämiseen. Kyselyn tuloksien vertailukelpoisuus, eli yleistettävyys koko kansaa edustavaksi otokseksi, on kuitenkin mahdollista vain silloin, kun kysely toteutetaan hallitulle kohderyhmälle. Edustavuutta lisäävät esimerkiksi erot ikäryhmissä, sukupuolessa, asuinpaikassa, yhteiskuntaluokassa ja ammattikunnassa. Lisäksi luotettavuutta mittaa aina virhemarginaali.
Helsingin Sanomien Luokkakoneen taustalla on toimituksen itse tekemä kysely toukokuussa 2013. Kyselyssä 40 000 verkkosivujen lukijaa kertoi esimerkiksi ammateistaan, tuloistaan, perhesuhteistaan ja harrastuksistaan. Epätäydellinen painottuminen on kuitenkin ongelma kaikissa kyselyissä.
– Nettikyselyiden otannat on aina vinoja. Jos me kysytään HS.fi:ssä jotain, niin ei voida sanoa, että suomalaiset ovat tätä mieltä, vaan vain se, että meidän lukijat on tätä mieltä, Esa Mäkinen selventää.
Kyselyiden vastauksia voidaan tarpeen tullen painottaa. Jos kyselyyn vastaa esimerkiksi vain vähän nuoria miehiä pääkaupunkiseudulta, voidaan heidän vastauksiaan korostaa. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Luokkakoneen taustaselvityksen vastauksia painotettiin joiltain osin näin, kun toimitus yhdessä Turun yliopiston professori Jani Erolan kanssa luokitteli suomalaiset kuuteen uuteen yhteiskuntaluokkaan.
– Painotimme sellaisten ihmisryhmien vastaukset, jotka ei kauheasti lue HS.fi:tä. Näin selvityksen edustavuus saatiin paremmaksi, Mäkinen kertoo.
Juho Salmisen mukaan Yle Uutisten arvoselvitys tilattiin Taloustutkimukselta juuri edustavuuden maksimoimiseksi. Arvoryhmät muodostettiin selvityksen perusteella.
– Halusimme tavoittaa edustavan otoksen suomalaisia. Taloustutkimus tarjosi meille tapaa, jossa kysely tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina. Näin tavoitettiin myös sellaisia suomalaisia, joilla ei ole nettiyhteyttä.
Taustaselvitys ja testi eri asioita
Arvokoneeseen on vastannut jo yli 70 000 ihmistä. Itse selvityksen ja koneen kautta osallistuneita ei kuitenkaan pidä sekoittaa keskenään. Kone on kuin "testi", jolla Ylen verkkosivujen lukijat ovat voineet verrata omia arvojaan muiden suomalaisten kanssa. Nettiosallistujia ei ole valittu millään tavalla, eikä heidän vastauksiaan voi verrata alkuperäiseen selvitykseen, muistuttaa Yle uutisten tuottaja Juho Salminen.
– Vastaukset arvokoneessa poikkeavat jonkin verran siitä, miten Taloustutkimuksen kyselyyn vastattiin. Arvokoneen perusteella homoliitot ja pakolaismäärän lisääminen keräävät enemmän kannatusta kuin itse kyselyssä. Mutta me emme väitä, että tästä tuloksesta voisi päätellä jotain.