Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Stressimittari on lahjomaton - myös työnantajalle

Ihmisen hyvinvoinnin, työkyvyn ja arjen sietokyvyn rajoja voi katsoa myös tilastoina ja käyrinä. Kolmen päivän seuranta-anturit rinnassa antaa melko varmaa tietoa, palautuuko ihminen tarpeeksi. Mittaria käytetään työterveyshuollossa yhä enemmän.

Stressimittarin sykekäyrää
Kuva: Mikael Juntunen/ Yle
Mikael Juntunen
Avaa Yle-sovelluksessa

Stressiä mittaava tallennus vie kolme vuorokautta, yhden vapaapäivän ja kaksi työpäivää.  Kaksi anturia ja pieni tallennin otetaan pois ainoastaan saunassa ja uidessa. Seurannasta tulostuu sykekäyriä, jotka kertovat stressin ja palautumisen tasosta. Ihmisen omat tuntemukset eivät aina ole linjassa todellisuuden kanssa. Stressi on siis usein kuviteltua ja tallennustieto tuo yllätyksiä.

– Eräällä isällä oli pieni vauva. Hän ajatteli, että kun hän vaihtaa vaippaa, se tuo negatiivisia tuntemuksia. Mutta kuinka ollakaan, mittarin mukaan hän rentoutui niinä hetkinä. Kehon reaktio voi olla toinen kuin päässä oleva tunne, sanoo Ven.

– Stressi on usein myös kuviteltua. Aina se oma tunne ei ole reaktio, kehon reaktiot voivat olla erilaisia kuin päässä oleva tunne

Liikakuormaa sekä arjessa vai työssä

Hyvinvointianalyysin on kehittänyt jyväskyläläinen Firstbeat. Se on merkittävä osa Tiina Venin työnantajan Kiipulan Kuntoutuskeskuksen kuntoutusasiakkaiden tilanteen kartoittamista. 

– Tämä on meille tärkeä työkalu kuntoutuksessa. Kun mittaus on tehty, neuvotellaan mikä asia ja muutos kenellekin sopii omaan arkeen.  

Ven muistuttaa, että meidän normi arjesta pitää löytyä 30 prosenttia palautumisen hetkiä. Ihmisen päivästä kolmasosa kuluu töissä, kolmasosan vapaalla ja yöunessa loput. 

– Riittävä aika palautumiseen pitää löytyä. Tulostettava sykekäyrä näyttää vihreänä palautumisen, punaisena stressitilat ja sinisenä liikkumisen.

Neljän vuoden kokemukset mittauksesta ovat hyvät. Liikakuormitus voi olla yhtälailla ihmisten arjessa kuin työssäkin. Mittaustulokset yhdessä elintapojen tarkastelun kanssa tuovat ratkaisumalleja, joilla luodaan tavoitteita.  Käyrien tarkkailulla on löydetty myös sairauksia. 

Stressi on usein myös kuviteltua. Aina se oma tunne ei ole reaktio, kehon reaktiot voivat olla erilaisia kuin päässä oleva tunne.

Tiina Ven

– Jos sydämen rytmissä on jotain ongelmia, se antaa hälytyksen. Olen suositellut useita ihmisiä jatkotutkimuksiin. Tämän kautta on todettu uniapneaa. Useita ihmisiä on lähtenyt tutkimuksiin. Olen saanut jälkikäteen kiitosta, elämä on muuttunut tämän kautta. Tulosten kautta on päästy myös kilpirauhas-ongelmien jäljille, kertoo Ven.

Hyvää ja huonoa stressiä

Venin näkemys ihmisen arjen hallinnasta on hyvin armollinen. Ihmisellä on tapana unohtaa ja luovuttaa, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä.

– Sekin on hyvä asia, että havahtuu ja korjaa sitten.

Stressi ei edes ole pelkästään huono asia. Se on usein myös toimeenpaneva voima työssä ja arjessa.

– Siinä on kaksi puolta, se ei ole pelkästään negatiivinen. Pieni stressi saa innostumaan ja tekemään asioita.  Tämä anturi ei kuitenkaan pysty sanomaan, onko kyseessä hyvä vai huono stressi.

Kaikki muutos lähtee joka tapauksessa omasta päästä. Muutos on oma päätös. Elämä ja muutos palastellaan rastiruutuun periaatteella.  

– Kaikki lähtee pienistä muutoksista, ei yhdessä päivässä kovin suurta helpotusta saada, mutta ajan kanssa ne alkavat näkyä. Tämä lähtee ensin sieltä korvien välistä ja omasta päätöksestä. 

Oli miten oli, oman elämän näkeminen graafisena on aina pieni ihme ja tarkastelun arvoinen asia.

Lisätty: Mittaria käytetään työterveyshuollossa yhä enemmän.

Suosittelemme sinulle