Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Mistä koti kehitysvammaiselle?

Naapureiden asenteet ovat tänä päivänä koventuneet. Valituksia saatetaan tehdä jopa esteettisestä haitasta. Miten suhtautuisit, jos naapuriisi rakennettaisiin asuntoja kehitysvammaisille? Miten pelkoja voisi hälventää?

Vuokra-asuntoja rakenteilla Sirkkelimiehenkadulla
Kuva: Yle
Aura Lindeberg
Avaa Yle-sovelluksessa

Suuri osa Suomen 40 000 kehitysvammaisesta ihmisestä asuu aikuisinakin vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa.

Moni haluaisi kuitenkin itsenäistyä: yli 8 000 kehitysvammaista on vailla omaa kotia.

Asunnoille on tarvetta myös siksi, että kehitysvammaisten laitoshoito aiotaan purkaa vuoteen 2020 mennessä. Uusia asuntoja valmistuu kuitenkin vain joitain satoja vuodessa.

Asuntojen löytymistä kehitysvammaisille ei hidasta ainoastaan asuntopula, vaan myös esimerkiksi naapureiden ennakkoluulot. Muun muassa kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille asuntoja etsivän Aspa-säätiön työntekijät kertovat, että naapuruston asukkaat saattavat pelätä esimerkiksi oman asunnon arvon laskua.

Miten kehitysvammaisten asuminen tulisi järjestää?

Miten suhtautuisit, jos naapuriisi rakennettaisiin asuntoja kehitysvammaisille?

A-studio jatkaa keskustelua aiheesta perjantaina 17.1. klo 21 TV1:llä. Vieraina sosiaali-ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Huhta, Lyhty ry:n projektipäällikkö **Markus Vähälä **ja tukiasunnossa asuva **Piia Nordling. **Osallistu keskusteluun Twitterissä (#astudio) ja Facebookissa.

Suosittelemme