Nuorten kiusaaminen saa koko ajan uusia muotoja. Tuore ilmiö on kännykkäsovellus WhatsAppin hyödyntäminen kiusaamiseen.
Kyseessä on sovellus, jonka avulla käyttäjä voi lähettää viestejä ja kuvia toisille käyttäjille internetin välityksellä ilmaiseksi.
Nuorisopoliisi, vanhempi konstaapeli Toni Reinikainen Mikkelin poliisiasemalta sanoo, että esimerkiksi herjaavat kuvat leviävät WhatsAppin välityksellä nopeasti kymmenille vastaanottajille. Itä-Suomen poliisinkin tietoon on tullut jo useampia tapauksia, joissa kiusattua herjataan nimenomaan WhatsAppissa.
Yksi kiusaamisen muoto on salakuvata uhria ja lähettää kiusallinen kuva sen jälkeen vaikkapa koko luokalle. Reinikaisen mukaan viestien lähettäminen WhatAppissa on helpompaa, nopeampaa ja halvempaa kuin perinteiset tekstiviestit, jotka ovat jo jäämässä kiusaamisvälineenä historiaan.
– WhatsAppissa voidaan tehdä viestiryhmiä, ja kun viesti lähetetään, kaikki lukevat sen heti. Facebookin seinällä viestit jäävät kaikkien nähtäville, mutta WhatsAppissa kuva tai viesti jää vain puhelimen muistiin, Reinikainen sanoo.
Poliisin mukaan WhatsApp-kiusaaminen alkoi yleistyä nuorten keskuudessa jo viime vuoden puolella. Vaikka kiusattu itse ei omistaisikaan sovellusta, voivat muut ladata sen ja keskustella hänestä sen jälkeen ikävään sävyyn ilman, että aikuiset useinkaan saavat vihiä asiasta.
Välineet vaihtuvat koko ajan
Palveluntarjoaja on määritellyt WhatsAppin ikärajaksi 16 vuotta, mutta harva nuori noudattaa suositusta. Siinä missä perinteisen tekstiviestin lähettäminen maksaa joka kerta tietyn summan, voi WhatsAppilla viestiä ilmaiseksi. Tämä on Reinikaisen mukaan lisännyt nuorten intoa lähettää joukkoviestejä.
Toinen nuorten suosima viestisovellus on yli 17-vuotiaille tarkoitettu Kik, jossa Reinikaisen mukaan puhutaan muun muassa tuhmia. Tämänkään sovelluksen kohdalla ikärajat eivät nuoria kiinnosta, vaan Kikin käyttäjiin lukeutuu iso joukko jopa alakouluikäisiä lapsia.
– Jossain joku vanhempi oli huolissaan, kun alakoululainen käyttää Kikiä. Mielestäni on vanhemmilta melko vastuutonta antaa lasten ladata tällaisia sovelluksia käyttöönsä, Reinikainen toteaa.
Kolmas kiusaajien suosima väylä on nettisovellus Ask.fm, jossa nuoret voivat esittää nimettöminä kysymyksiä toisilleen. Kysymysten sijaan kiusatun Ask.fm-seinä voi kuitenkin täyttyä "tapa ittes?!!!" -tyyppisistä kehoituksista.
Siinä missä nettikiusaamista tapahtui aluksi lähinnä Facebookissa, tulee markkinoille koko ajan uusia sovelluksia, jotka kiusaajat ottavat käyttöönsä. Reinikaisen mukaan ilmiö elääkin jatkuvasti.
– Juuri yksi päivä pohdimme kahvipöydässä, mikä mahtaa olla ensi vuonna se ykkösjuttu. Sitä on vielä mahdotonta tietää.
Nuorikin joutuu vastaamaan teoistaan
Reinikaisen mukaan poliisille tulee aina silloin tällöin rikosilmoituksia netissä tapahtuvasta kiusaamisesta. Monestikaan poliisi ei kuitenkaan aloita varsinaista rikostutkintaa, vaan poliisin rooli on lähinnä valistaa nuoria kiusaamisen seurauksista.
– Joskus, kun joku ilmiö on yleistynyt, olemme käyneet kouluilla puhumassa nuorille siitä, miten kännykän kanssa kuuluu pelata, Reinikainen sanoo.
Joissain tapauksissa poliisi on myös ottanut yhteyttä suoraan kiusaajaan tai tämän vanhempiin, jos kiusaamista ei ole muuten saatu loppumaan.
– Ensisijaisesti nämä tapaukset pitäisi kuitenkin pystyä selvittämään esimerkiksi opettajan tai vanhempien avulla. Jos joku sanoo toisesta pahasti ja juttu päätyy poliisille asti, niin jokin on jo pahasti pielessä, Reinikainen linjaa.
Moni nuori on nykyisin hyvin tietoinen rikosoikeudellisesta vastuusta ja kuvittelee, että alle 15-vuotiaana tehdyistä rikoksista ei joudu minkäänlaiseen vastuuseen. Reinikaisen mukaan luulo on kuitenkin väärä.
– Suomessa on käytäntö, että 7-vuotias ja sitä vanhempi ymmärtää oikean ja väärän ja joutuu vastaamaan teoistaan. Vaikka varsinaista rangaistusta ei tuomittaisikaan, joutuu nuori aina korvaamaan tavaralle tai toiselle ihmiselle aiheuttamansa vahingon. Jos hajottaa vaikkapa ikkunan tai kaverin hampaan, joutuu sen itse maksamaan, Reinikainen muistuttaa.